sunnuntaina, toukokuuta 11, 2008

Kolmas vaihtoehto

Kuvittelenko vain, vai onko tiedotusvälineissä -- siis lähinnä radiossa -- ollut viime aikoina tavallista enemmän ohjelmia, joissa käsitellään hyvinvointivaltion rakentamista 50-luvulta alkaen taloushistorian näkökulmasta. Ymmärrän kansantaloutta hyvin pintapuolisesti, mutta sen minäkin käsitän, että progressiivinen verotus ja esimerkiksi kansaneläke (TEL ja LEL 1961) ovat olleet keskeisiä rakennuskiviä hyvinvointivaltion perustassa.

Ymmärrän hyvin tarpeen katsoa menneisyyteen. Aikaisemmin tulonsiirroilla tasoitettiin toimeentuloeroja, mutta verotuksen progressiivisuus on tasaisesti vähentynyt ja olen alkanut epäillä, että citymaastureilla liikkuva luokka on valtiovallan erityisessä suojeluksessa.

Taloudelliset arvot ovat esillä räikeämmin kuin koskaan. Nyt rahasta ei hävetä puhua ja taloudellista valtaa käytetään häpeilemättä. Taloudellinen tuotto menee myös muiden arvojen edelle ja se legitimoi ratkaisut, jotka muuten olisivat epäekologisia tai epäeettisiä.

Olen viime aikoina miettinyt kantaani esimerkiksi Hämeenlinnassa toteutuvaan moottoritien kattamiseen. Hanke rahoitetaan pääosin yksityisesti, suomeksihan se tarkoittaa, että kaupunki kustantaa hankkeesta 42%. Moottoritien päälle rakennetaminen vastaa erikoiskaupan liiketilan ja pysäköintitilan tarpeisiin. Voit siis ajaa paikalle autolla ja toteuttaa itseäsi ostamalla tuotteita ja palveluita.

Toisaalta keskustan kehittäminen on vastaisku pelloille rakennettaville hypermarketeille. Etenkin pienistä liike- ja toimistotiloista on keskusta-alueella pula. Lisäksi kate ei ainakaan rumenna moottoritietä ja se saatta auttaa meluhaittoihin -- joskin iso liikekeskus tuo varmasti lisää autoja keskustaan.

Kaipaan aivan uudenlaista ajattelua kaupunkisuunnitteluun ja kolmannen sukupolven hyvinvointiyhteiskuntaan. Millaisessa maailmassa katettaisiin moottoriteitä ja rakennettaisiin niiden päälle esimerkiksi täysin taloudellisesti tuottamaton viheralue? Millaisessa maailmassa kaupunki tukisi siirtolapuutarhojen perustamista ja siten lähiruoan tuotantoa ja omavaraisuutta elintarvikkeiden aina vain kallistuessa? Mikä kunta palkitsisi esimerkiksi verohelpotuksilla työmatkapyöräilijää, joka pitää itsensä pois ruuhkaisista terveyskeskuksista, olisi tuottamatta lisää kaupunkipölyä ja pakokaasuja ja viemättä pysäköintitilaa? Voisiko yhteiskunta palkita sellaisia kotitalouksia, jotka ovat merkittävästi pienentäneet ekologista jalanjälkeään?

Menneeseen haikailun ja järjettömän kapitalismin sijaan täytyy löytää kolmas suunta.

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Moottoritien päälle rakennetulla tuottamattomalla viheralueella mitä luultavammin olisi aika pikkuinen biodiversiteetti. Siellä eläisi lähinnä joku torakan kasviversio.

Polkupyöräverohelpotusargumentti on hieno. Tosin en tiedä miten sellaista valvottaisiin (koska kaikkea pitää valvoa). Se tuo mieleeni palkkausmallin, jossa saa bonuksia terveellisistä elämäntavoista. Normaalipainoinen ja tupakoimaton työntekijä kun aiheuttaa työnantajalle keskimäärin vähemmän kustannuksia. Mutta yhteiskuntamme rakenne on sellainen, että mielummin korjataan seurauksia (kalliilla) kuin hoidetaan syitä ajoissa.
-Brandon-

Jenni kirjoitti...

Moottoritie + viheralue oli heitto. Viljelläänhän sitä katoillakin, en ajatellut biodivesiteettiä vaan virkistystä ja siihen sopii ihan perennoilla ja pensaillakin toteutettu puisto...

Pyöräilyä voisi valvoa: kaikki autothan ovat rekisterissä ja niistä maksetaan pakollista vakuutusta, ainakin kokonaan autottomia olisi helppo palkita vaikkapa alennetuin juna- ja bussilippuhinnoin. Näen jo laminoidun autottomuustodistuksen:D

Qimki kirjoitti...

Minäkään en vielä tiedä kuinka suhtautua motarin kattamiseen... mutta jos siihen tulisi puisto, olisin heti myötä! Vaan eipä ne sellaista tee. Mukava ajatus kuitenkin.

jospa kirjoitti...

Mahtava idea tuo kokonaan autottomien verohelpotus! Kannatetaan! Voisi oikeasti toimia, ainakin niillä alueilla, joissa on edes jonkunlaista julkista liikennettä (= kaikki Suomen kaupungit).

Oikeasti ihmisillä on käsitys auton tarpeellisuudesta hämärtynyt niin totaalisesti, että sitä on vaikea uskoa todeksi!

Esimerkki: ystäväni muuttaa Porvoon ja Helsingin välille, minkä takia perhe ostaa toisen auton, että kotona lapsen kanssa oleva äiti ei joutuisi jäämään kotiin "vangiksi" koko päiväksi... siis vangiksi paikkaan, jossa lähin kauppa on alle km päässä ja josta pääsee bussilla paitsi Porvooseen myös Hkiin monta kertaa päivässä! (Bussilla ei voi kuulemma kulkea, koska matka kestää silloin melkein puoli tuntia pidempään kun omalla autolla.)

Minusta kaikkein uskomattominta on kuitenkin se käsitys, että nainen lapsen kanssa kotona on "vanki", ruokaa ym kun kuitenkin voi ostaa varastoon niiden hirvittävien noin 8 tunnin ajaksi, jolloin perheen auto ei ole äidin käytettävissä.

Sori, tulin tänne puhkumaan kun en viitsi alkaa moralisoida ystävääni suoraan, hän kun on sellaista sorttia että loukkaantuisi varmasti :-)

Jenni kirjoitti...

qimki, taidan varmuuden vuoksi kuitenkin vastustaa:D Haa.

Jospa: olen ajatellut polkupyörään kiinnitettävän peräkärryn hankkimista. Sillä kuljettaisi painavat ostokset ja esimerkiksi multapussit kotiin ilman autoa.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että käsitys auton tarpeellisuudesta on jo saanut vainoharhaiset mittasuhteet. Matkaan ei saisi kulua aikaa (miksi ei, kuluuhan tyhjän parkkiruudun etsimiseenkin) ja liikkumisen pitäisi olla absoluuttisen spontaania ja moottoroitua. Ikään kuin milloin tahansa pitäisi olla mahdollisuus ajaa esim. Rovaniemelle.

Kuka alkaisi ajaa lakimuutosta, jolla annettaisiin autottomille verohelpotuksia? Lukeeko joku vaikutusvaltainen poliitikko Jemorya? Matti hei?

jospa kirjoitti...

Jep, peräkärry toimii ja on hankintalistalla, tosin haluamme sellaisen mallin johon saa lapsenistuimen sisään emmekä vielä ole hankineet sitä, koska emme sattuneesta syystä vielä uskalla hankkia mitään lapseen liittyvää...

Olemme juuri kunnostamassa vanhaa maitokärryä painavampien juttujen (multasäkit jne) kuljettamiseen, mutta kyllä hyvillä pyörälaukuillakin saa yllättävän paljon tavaraa (esim kaksi multasäkkiä :-)) kuljetettua. Ja talvella pulkka on ihan kingi, sen kanssa jaksaa kävellä tunnin reissunkin helposti.

Jenni kirjoitti...

jospa: olenkin lähinnä ulkomailla nähnyt tuollaisia babyperäkärryjä. Kivaltahan se meno näytti. Ja yhdessä tietysti istui ylipainoinen sylikoira, jolle kävely olisi tehnyt ihan nannaa.

Meillä on todella ihanat, taivaansiniset maitokärryt, joihin laitatin uudet valkosivurenkaat. Niillähän nyt kuljettaisi vaikka norsunpoikasta:D

Pulkkaidea on hyvä, mutta arvaa oliko täällä lunta?

jospa kirjoitti...

Vai että taivaansiniset maitokärryt? Mitäs etukäteismatkijoita te oikein olette? Maalasin nimittäin juuri eilen rungon kirkkaan punaiseksi ja laatikosta on tulossa Kreikan sininen!

Babyperäkärryt olen bongannut jo jopa ihan täältä kotikaupungista, mutta kun viimeksi kävin Isossa Kaupungissa niin olivat raijanneet niitä pyöräliikkeestä ihan kadulle asti myytäväksi (sain itseni vain juuri ja juuri estettyä ostamasta heti).

Lumen puute on tosiaan pulkan ongelma, samoin hiekotus (olen kiskonut kädet maitohapoilla betonisäkkejä 4 km hiekotettua pyörätietä pitkin kotiin)...

Jenni kirjoitti...

Ha! Se on matkiapina ite joka toista haukkuu.

Näen sinut sieluni silmin kuljettamassa babyperäkärryä. Pyöräsi etuokorissa on tietenkin luomuvihanneksia viljelypastalta. Oi!