tag:blogger.com,1999:blog-66664112024-03-08T04:34:58.225+02:00JemoryJennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.comBlogger979125tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-42111694410829690322010-11-28T23:54:00.002+02:002010-11-28T23:55:14.861+02:00MuuallaJemoryn kirjoittaminen alkoi virkamiesruotsin suullisen esitelmän seurauksena. Se on ollut uskollinen kaveri, mutta aion jatkaa nyt toisaalla, uudella tavalla. Uudella teemalla. Tervetuloa Juurettomaan. <br />
<br />
(Klikkaa otsikkoa).Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-29316014200371524742010-11-22T06:01:00.000+02:002010-11-22T06:01:59.626+02:00Tervaan sukseni ja käynJokaisessa nurkassa on muuttolaatikoita. Sinisiä astioita. Vasta kehystettyjä tauluja. Tuleva ruokapöytä on mökillä, saunakamarissa. Sohva sisaren anoppilassa. Matot äidillä. Auto ukin navetassa Sotkamossa. Näistä kootaan uutta elämää vieraalla paikkakunnalla. <br />
<br />
Lasta vieroitetaan yösyömisestä. Hän on kahden ja viiden välillä ankaran protestimielialan vallassa. Juuri ennen viimeistä kunnollista unipätkää olen valmis soittamaan päivystävälle lääkärille, vaikka lapsi on silminnähden terve, iloinen, hienosti kehittyvä. Olin itse yöhuutaja. Hoen itselleni, ukkoselle ja pikkuselle, että se menee ohi. <br />
<br />
Kynttilän ryhti on lysyssä. Yksi kokonainen artikkeli on kirjoittamatta ja kaksi viimeistelyä vailla. Tuntuu mahtavalta, etten palaa enää nykyiseen työhöni. Miten voisi järjestää asiat niin, ettei ikinä tarvitsisi tulla Kokkola-Jyväskylä-Lappeenranta -linjan länsi, eikä eteläpuolelle?Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-1978712721336446542010-10-14T11:44:00.001+03:002010-10-14T11:49:47.032+03:00Tänx Zepa“Kerro itsestäsi kirjahyllystä löytyvien otsikoiden avulla.”<br />
<br />
Oletko mies vai nainen? Tytöistä parhain<br />
<br />
Kuvaile itseäsi. Luova mieli<br />
<br />
Kuinka voit? Be & Pop<br />
<br />
Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi. Ankkalinnan mielisairaala<br />
<br />
Mihin haluaisit matkustaa? Neverwhere<br />
<br />
Kuvaile parasta ystävääsi. Tarzan ja valkoisen miehen arvoitus<br />
<br />
Mikä on lempivärisi? Sinistä ja mustaa<br />
<br />
Millainen sää on nyt? Lumi peittää rikoksen<br />
<br />
Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika? Keskiajan syksy<br />
<br />
Jos elämäsi olisi tv-ohjelma, mikä sen nimi olisi? Sivuraide<br />
<br />
Mitä elämä sinulle merkitsee? Jumalainen näytelmä<br />
<br />
Millainen parisuhteesi on? Petomaista rakkautta <br />
<br />
Mitä pelkäät? Kuolleet sielut<br />
<br />
Päivän mietelause? Jäähyväisen aseille<br />
<br />
Minkä neuvon haluaisit antaa? Älkää ampuko valkoisia joutsenia<br />
<br />
Miten haluaisit kuolla? Naisen kanssa<br />
<br />
Mottosi? Niin piti käydäJennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-52827197703563538432010-09-14T14:11:00.000+03:002010-09-14T14:11:24.633+03:00<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtO0NL7jy8GJoIxew7Dl3YuEyoQENxJfRjAlSEUl4SWzy9DRJET-HUoK9GKvxNf5czuEVAG4k7SXo0nMSdlDvs8IuJjL39FT6ALZlSuzaXzn0zpKw8wwqyT74QfpodWixYY50G/s1600/1269959179_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjtO0NL7jy8GJoIxew7Dl3YuEyoQENxJfRjAlSEUl4SWzy9DRJET-HUoK9GKvxNf5czuEVAG4k7SXo0nMSdlDvs8IuJjL39FT6ALZlSuzaXzn0zpKw8wwqyT74QfpodWixYY50G/s200/1269959179_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg" width="200" /></a></div><br />
Sain tunnustuksen <a href="http://takkijatorkkupeitto.blogspot.com/">Annalta</a>, kiitos Anna! Merkki tuli juuri sellaisella hetkellä, kun taas kerran mietin, pitäisikö panna pilli pussiin, rukkanen naulaan ja homma pulkkaan. Vanhat suosikit ovat hiljentyneet, blogilistaa en ole enää aikoihin käyttänyt ja koko <i>blogin kosepti</i> on ilmeisesti kulahtanut. Ovatko blogit So Last Season? Ainakin niissä pitäisi olla hirveästi kuvia. Tekstien pitäisi olla ytimekkäitä. Blogilla pitäisi olla linja. Ja Jemory on tunnetusti ollut tekstipainotteinen, sen ydin on ollut huokoinen ja hatara ja linja sellaine vapaalla kädellä tehty söherö, juokseva koira vihkon reunassa.<br />
<br />
On muodikasta aika ajoin miettiä, lopettaako kirjoittamisen ja odottaa kommenttien tulvaa.<br />
<br />
No, joka tapauksessa, nyt pitäisi paljastaa seitsemän asiaa.<br />
<br />
<br />
1) Haluaisin antaa kaikki tavarani pois ja maata tyhjässä huoneessa tupakkaa polttaen ja teetä juoden, mutta aina kun yritän, tavara yllättää jollakin muistolla tai tarinalla. Melkein kaikella on merkitys, ja jos tavarat antaa pois, antaa samalla pois muistonsa. Jos kartion muotoinen, punainen lamppu lähtee, muistanko enää sitä päivää Forssan picnicissä? Ehkä tavarat pitäisi vaihtaa tatuoinneiksi.<br />
<br />
<br />
2) Seuraava tatuointini on jo suunnitteilla. Haluan olla tatuoitu kääkkä, jonka käsivarret ovat kuin black horsen kalsarikuosia ja jonka ryppyisessä vatsanahassa olisi juuri erottuvia kuvia. Rypistyneitä kyyhkysiä. Sydän, jonka läpi on työnnetty veitsi.<br />
<br />
<br />
3) Vanheneminen on miellyttävää. Odotan innolla sitä, kun voi olla ryppyinen ja viis veisata Doven kampanjoista ja kosmetiikasta. Ennen muinoin kääkät pukeutuivat muodottomaan mekkoon ja panivat huivin päähän välttääkseen turhan kampautumisen. Nykyisin he eivät enää uskalla näyttää siltä, että olisivat menettäneet kimmoisuutensa, hedelmällisyytensä. Ukkoikäiset juoksevat maratoneja. Mummot syövät hormoneja hautaan asti. Olen mielissäni, kun pääsen eroon kuukautisista ja seksikkäistä alusvaatteista. Sikäli kyllä aion olla epäkonservatiivinen, että luultavasti käytän vanhana naisena farkkuja ja bändipaitoja.<br />
<br />
<br />
4) Kosmetiikasta pitäisi luopua ja kemikaaleista muutenkin. Inhoan syvästi tuhruisia meikkipusseja, eltaantuneita huulipunia ja töhkäisiä mascaroita. Meikkipussin pitää olla pieni ja siisti. Sieltä löytyy mascara, eyeliner, huulipuna, värivoide, deodorantti, vital-rasia, palashampoo ja hiuksiin jätettävä hoitoaine, pinsetit, hammasharja, hammaslankaa ja höylä. Erityisesti inhoan suihkugeelejä. Ihmiset luulevat tarvitsevansa suihkugeelejä. Eivät he tarvitse. Pala marseille-saippuaa riittää ihan hyvin. Apropos, saippuapalashampoo on ässä tuote: ei muovipakkauksia, on riittoisa ja tukka tuntuu ihanalta! Pitäisi myös ostaa suolaa, jota voi käyttää kuorimavoiteena saunan jälkeen.<br />
<br />
<br />
5) Ihmiset eivät myöskään tarvitse ainakaan televisiotasoa, päiväpeittoa eikä heidän muutenkaan kannattaisi liikaa pingottaa siivoamisen kanssa. Jos mattoja ei ole liikaa, voi siivoamisen hoitaa mopilla. Pölynimurihan nyt on ihan kaamea laite: mylvivä ja haiseva vehje, joka vie turhaan tilaa siivouskomerosta. Ja jos siivous hoidetaan moppisetillä ja yhdellä, ekologisella puhdistusaineella sekä parilla mikrokuituliinalla, voi siivouskomeron muuttaa vaikkapa meditointitilaksi. Luulen, että ihmiset olisivat paljon iloisempia, jos he voisivat siivouskomeron sijaan avata kerran viikossa meditointitilan oven.<br />
<br />
<br />
6) Asuntojen avaruus on myös yliarvostettua. Pienet, toimivat huoneet ovat mukavia ja kodikkaita. Kuka haluaa asua kaikuvassa, kiiltävässä hallissa? Voiko valkoiselle sohvalle käpertyä mukavasti ja nuhjata peitonmutkass?<br />
<br />
7) Unelmieni talo on hirsinen mummonmökki. Jos tilaa olisi enemmän, haluaisin takan, jonka edessä olisi iso nahkasohva ja lampaantaljoja. Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-64097766052588218982010-08-14T22:17:00.000+03:002010-08-14T22:17:45.468+03:00Tie valitsi minut<blockquote>Olen kuin Dag Hammarsköld. Tie valitsi minut, ja minun osani on kiittää. Se ei ole aina ollut helppoa, siis kiittäminen. Koska tie ei kaikin osin ole ollut toiveitteni mukainen. Mutta olen varma siitä, että jokaisen ihmisen on rakastettava kohtaloaan, olipa se millainen tahansa. Ja jos hän sen tekee, jos hän rakastaa kohtaloaan, hän tulee ymmärtämään elämän ja kuoleman, taivaan ja maan. Näin uskon. Mutta eihän se estä minua marisemasta aina välillä.</blockquote><br />
Näin sanoo viisas Kirsti Ellilä. <a href="http://kirstiellila.blogspot.com/">Täällä. </a>Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-19759475519745687322010-08-13T18:11:00.000+03:002010-08-13T18:11:42.745+03:00Väärällä puolellaMinä olen päättäväinen ja tarmokas. Kun katson elämää taaksepäin, siitä saa aika kivan ansioluettelon. Opiskelut on hoidettu, töihin on menty, naimisiin on päästy, penska, koira ja toyota corolla on hankittu, asunto on juuri siitä korttelista, mistä haaveilinkin.<br />
<br />
Sitten tulee se mammutinkokoinen mutta.<br />
<br />
Mutta minä en ole onnellinen.<br />
<br />
Tuhat pientä asiaa harmittaa.<br />
<br />
Ensinnäkin minulla on aivan liikaa tavaroita, esineitä, krääsää, kortteja, kiiltokuvia, levyjä, keräilyharvinaisuuksia, kaapillinen korkokantakenkiä, vintagemekkoja, kipsireliefejä, peltipurkkeja, vanhoja astioita, uusia astioita, keski-ikäisiä astioita, polkupyöriä, taidetta, kirjoja, mattoja, seinävaatteita, antiikkileluja, huonekasveja, käsilaukkuja, vanhoja naistenlehtiä sekä askartelutarvikkeita pienen kuvataide- ja käsityökoulun tarpeisiin.<br />
<br />
Tavaroista pitää päästä eroon, mutta sillä tavalla, ettei harmita, ja ettei tule ihan törkeästi takkiin ja tämä pitää tehdä puolison kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä.<br />
<br />
Juuri tällä hetkellä haluaisin olla valoisassa huoneessa, jonka lattialla on futonpatja ja leveällä ikkunalaudalla lyhty ja orkidea. Makaisin futonpatjalla ja polttaisin ranskalaisia savukkeita. Paitsi etten tietenkään tupakoisi, koska imetän tuota poikalasta. Pihalla voisi olla kaksi kanaa ja maaseudun rauha. Vieressä kellisi onnellinen perhe. <br />
<br />
Toisekseen tämä kaupunki.<br />
<br />
Ei sitä suotta sanota, että kainuulaiset ja satakuntalaiset ovat eri kansaa. Itä- ja länsisuomalaiset ovat eri kansaa ja kun kainuulaisen akan panee Kanta-Hämeeseen siinä kärsii kaikki. Eilen työnsin vauvanvaunuja kevyenliikenteen väylällä, vastaan tuli pörröinen rouva pyörällä, hymyilimme toisillemme leveästi. Kohdalla hän suhisi: "Väärä puoli" ja tajusin, että leveä hymy oli oikeastaan melko pingoittunut.<br />
<br />
Ja siinä on Hämeen koko kuva. "Väärä puoli". Väärällä puolella järveä, tietä, kirkkosalia, tiskiä, Suomea. Olen ihan eksyksissä täällä. Ja mistään ei saa kiinni. <br />
<br />
Ongelmani, jonka erinomattaisen analyyttisenä ihmisenä kyllä tiedostan, on se, että hurjat odotukseni ja todellisuus ohittavat toisensa kuni valottomat laivat pimeällä merellä (aah, kuluneissa sanonnoissa on sitä patinaa). Yhtäältä tarvitsisin vahvan tunteen elämänhallinnasta: vakiduunin, vakiparisuhteen, arjen rutiinit, siivouspäivät, kurin ja järjestyksen). Toisaalta elämää ei voi hallita, suitsia ja ohjata. Se on nyt nähty ja koettu, eikä se ole tehnyt minusta onnellista eikä tasapainoista.<br />
<br />
Olen ollut niin rationaalinen. Olen käyttänyt paljon lauseita "Minä olen..." ja "Minä pidän..." ihan falskisti. Minä pidän siitä, miltä tulppaaninvarret nitisevät ja alastonuinnista ja siitä, kun voi olla kavereiden kanssa. Mistä minä tiedän, mistä minä pidän, jos en kokeile erilaisia asioita? Tästä minä en ainakaan pidä, tuskin alan pitämäänkään.<br />
<br />
Pitää tehdä plään b. Ja sitten toteuttaa se. Jättäytyä Herran Huomaan. Ja hyväksyä se, että alisuorittamalla maailma voi varmaankin menettää jotain (ironiaa, kaiffarit) mutta ylisuorittamalla minä menetän jotakin, eikä maailma siitä piittaa paskaakaan.<br />
<br />
Morjens.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-38275312416918657342010-07-19T20:57:00.000+03:002010-07-19T20:57:14.069+03:00Neljäs päivä TanskassaTänään piipahdimme pahamaineisessa Christianiassa. Alue oli kyllä pienoinen pettymys, aasialaisperäisen näköiset kauppiaat möivät samaa indiska-krääsää, jota saa ympäri maailman. Keskustassa vallitsi ehdoton kuvauskielto, koska siellä myytiin avoimesti hasaa. Yleisilme oli pusikkoinen ja roskainen, vastarannan metsässä näin vilaukselta niitä kierrätysromusta tehtyjä asumuksia, joista olin kuullut. Ostin silti Christiania forever -teepaidan ihan kannatuksen vuoksi. On hyvä, että tyhjät kasarmit vallattiin asumiskäyttöön ja kannatan myös sitä, että kaupunkien keskustassakin voi olla alueita, joissa ei vallitse kaikki holhoavat niposäännöt.<br />
<br />
Olen muuten havainnut, että elämästäni puuttuu taakkapyörä. Esmes. <a href="http://www.christianiabikes.com/dansk/dk_main.htm">tällainen</a>. Täältähän Christianiabiken saisi varmaankin mukavaan hintaan, alta kahden tonnin, toisaalta kuljetus on ongelma. Tanskan pyöräilykulttuurin ihastunut ukkonen suunnitteli jo, kuinka tullaan hakemaan täältä hienot fillarit pakettiautolla...Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-39770776195966102332010-07-17T16:42:00.000+03:002010-07-17T16:42:13.866+03:00TanskanmaallaUusi suosikkikaupunkini maailmassa on (konfetteja ja torventörähdyksiä) Kööpenhaminaaaah! Asumme ihanassa ullakkohuoneistossa, jonka asukkaat ovat kuukauden ulkomailla. Ikkunoista näkyy useiden vanhojen talojen yhteiskäytössä olevalle kauniille sisäpihalle, jonsta löytyy oleskelupaikkoja, kasvulaatikoita ja istutuksia. Aamupäivisin viereisen vanhustentalon asukkaat kärrätään ulos kaffelle. Illalla pihalla - kuten kaikkialla kaduilla ja puistossa - näkyy aikaa viettäviä ihmisiä. Tahti on iltapainotteinen, lapset ovat vanhempien kanssa myöhään ulkona. Kauppiaat istuvat liikkeiden portailla löysissä tunikoissa ja sortseissa. Ja mikä parasta, olen nähnyt monien kulkevan kaupungilla ilman kenkiä, ja se on asia, joka saa minut ja varpaani iloisiksi.<br />
<br />
Kaupungin tahti on letkeä. Ihmiset ovat rentoja, hyvännäköisiä ja hyväntuulisia, sopivan laihoja ja ruskettuneita. Autoilu on helppoa, koska pyöräily on niin valtavan yleistä ja suosittua. Hyvännäköisiä, mitä moninaisimmin tavoin tuunattuja polkkareita on pysäköity sikin sokin teiden varsille ja pyöräkauppoja ja -verstaita on joka kadunkulmassa. Moniin pyöriin on rakennettu laatikko isoillekin taakoille. Siinä, missä suomalaiset ottavat corollan ja lähtevät kylille soittamaan jenkkakoneesta yötä, ottaa tanskalainen aurinkolasit, kaverin taakkapyörän laatikkoon ja pistää ghettoblasteriin funkkia. Kaupunki on äärimmäisen kooooool.<br />
<br />
Lapsiperheitä Köpiksessä näkyy paljon. Kantoliinojen ja pikkiriikkisten kaupunkirattaiden sijaan ihmisillä on isoja vauvanvaunuja, joilla kuljetetaan aika suuriakin lapsia, sekä kaksosten- ja kolmosvaunuja. Ja tietysti on myös pyöriä, joissa on kahden etupyörän väliin rakennettu tukeva, turvavyöllinen laatikko pikkuisille. Myös lastentarvike- ja -vaateliikkeitä on huomattavan paljon. Kantoliinassa olevasta pikkiksestä sanotaan, että Han är så söt! Ja niinhän hän onkin, paitsi eilen, kun toinen alahammas piti työstää ulos ikenestä, eikä missään ollut kivaa. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQ9koy4qUvwHiteobJ8PVYRyfaNRYedDy2QWLbS4BfM2-BBwY6LwUbRiSkP5-v5-KN5p69_5JUo4Qnoy0DBWpjbthnoIz50HVr96MZKWisWyTmwYbEbj9H9nkuoHMC3NrN1vL5/s1600/Snapshot_20100717_1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQ9koy4qUvwHiteobJ8PVYRyfaNRYedDy2QWLbS4BfM2-BBwY6LwUbRiSkP5-v5-KN5p69_5JUo4Qnoy0DBWpjbthnoIz50HVr96MZKWisWyTmwYbEbj9H9nkuoHMC3NrN1vL5/s320/Snapshot_20100717_1.jpg" /></a></div><br />
Olemme toistaiseksi hakeneet ruokaa asunnolle. Italialaista pizzaa, leipää, sushia ja aivan mielettömän herkullisia ufopersikoita, navoilta litistyneitä tyynyjä, makeita ja nukkaisia ja pienikivisiä. Mmm... Ostin laivalta tapani mukaan uuden huulipunan, kirppikseltä ihanat paikallista muotoilua edustavat vintage-korvikset (puuta) ja yritän poseerata niitä kaikkia tossa kuvassa. Mä rakastan tätä kaupukia!Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-88385783608635106962010-07-11T16:15:00.000+03:002010-07-11T16:15:44.145+03:00Jököttäjä vs. KyläluutaTutuntuttu teki monta lasta, kun esikoinen oli kuuden, hän oli kertonut, ettei ole liikkunut minnekään yli sadan kilometrin säteellä kotoa "koska lapset eivät pidä autoilusta", ja kyseinen kotiäiti ei suinkaan asunut missään metropolissa. Ehkä hän sai voimaa metsästä tai sitten hän oli katkera facebookaddikti, joka täytti elämänsä tilaamalla rojua netistä kotiin ja järjestämällä kynttiläkutsuja. <br />
<br />
Olen huomannut, että Pikku-Ukkosesta on ihan turhaa sanoa, että hän on sellainen, tällainen tai tuollainen. Tissi-iili on äkkiä oppinut nukkumaan omassa sängyssään, autonvihaaja on rauhoittunut kaukaloonsa, kantoliinassa kiemurtelija hihkuu nähdessään sinisen kangassuikaleen, koska se tarkoittaa retkeä metsään tai ihmisvilinään. Ehkä siitä ei ikinä tule autoilufania, mutta ainakin se oppii sietämään sitä niin, ettei meidän tarvitse jumittaa kotona.<br />
<br />
Lauantaina teimme kenraaliharjoituksen pitempää reissuamme varten. Tulimme Pikkiksen kanssa siskolaan Helsinkiin, mistä autoilimme siskon ja hänen tyttärensä kanssa Mikkelin kautta Punkaharjulle, Retrettiin ja Lappeenrannan kautta takaisin Helsinkiin. Ipanat kestivät matkan upeasti muutamalla pysähdyksellä. Mennessä haukkasimme Tertin kartanossa, paluumatkalla löysimme pienen leirintäalueen, jonka uimarannalla vilvoittelimme. Kyseinen paikka oli melko kämäinen, luultavasti konkurssin partaalla nilkuttava yritys, jonka kantava voima oli vuosi toisensa jälkeen alueella majaileva asuntovaunujengi: trailereiden ympärille oli rakennettu pysyvän näköisiä terasseja, kiinteitä kukkalaatikoita ja kestopuupatioita. Laiturit olivat miten kuten kunnossa, mutta järvivesi oli kirkasta ja ranta kovaa, kultaista hiekkaa. Kolmannen ja neljännen kotimaisen kielen puhujat olivat siellä rajantuntumassa hyvin edustettuina, mikä lienee nykypäivää, mutta hieman yllätti minua, joka olen siellä vähemmän liikkunut. Retretin luolasto oli lapsista huippujännä: Pikkis möllötti vaunuissaan pöllönsilmin ja testasi akustiikkaa päästäen päästi välillä sellaisia vauvahihkaisuja, jotka syntyvät, kun vedetään ilmaa sisäänpäin. <br />
<br />
Ihan upeaa, jos pystyy tarjoamaan lapselle turvalliset puitteet ja elämään säännöllisyyttä, mutta lasta voi kasvattaa myös seikkailunhaluun, uteliaisuuteen ja joustavuuteen.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-90827646339408710652010-07-04T12:38:00.002+03:002010-07-04T12:47:36.668+03:00Quality Product of Western Germany<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvX3lNA_VncaiVCJILjQ7fo5OTTkM9IcplUrjXQ7fmNwg8xQ0vt4IRK7ewUXlP9PhmW24Lzt-tEekXMUeVgEuIFdGiUHg6vHLhr_Mjyc9dUzpHAZvx5jP6xNUk9u80EQ9RG1Fw/s1600/matula.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjvX3lNA_VncaiVCJILjQ7fo5OTTkM9IcplUrjXQ7fmNwg8xQ0vt4IRK7ewUXlP9PhmW24Lzt-tEekXMUeVgEuIFdGiUHg6vHLhr_Mjyc9dUzpHAZvx5jP6xNUk9u80EQ9RG1Fw/s320/matula.jpg" /></a></div><div style="text-align: justify;">AEG Kaffeeautomat Typ KF 2000 "Matula"</div><br />
Kaksi keskenään ristiriitaista tendenssiä repii minua eri suuntiin. Nuukana kainuulaisena olen harkitseva kuluttaja, joka saattaa vuosia sietää esimerkiksi jotain rumaa, mutta toimivaa kodinkonetta, <i>koska on väärin ja haaskuuta ostaa toimivan vehkeen tilalle uusi</i>. Samalla, esteetikko minussa kärsii ja itkee verikyyneleitä. <br />
<br />
Onneksi on kirpputorit. Löysin lauantaina torikirppikseltä käyttämättömän AEG KF 2000 kaffeeautomat -keittimen alkuperäispakkauksessa. Matulaksi ristimäni laitteen vesisäiliö ja kaadin ovat jena-lasia. Keittolevyn kromi tahraton. Kahdesta mystisestä painikkeesta toisen tehtävä on huutaa hirvittävällä äänellä, kun vesi on valunut vesisäiliöstä.<br />
<br />
Juuri, kun olin tehnyt surutyön, päättänyt viedä nykyisen, toimivan, ruman, ysärikahvinkeittimeni kierrätyskeskukseen ja valmistaa kaikki kahvijuomani vast'edes pressopannulla, joka tekee parempaa kahvia, ja vie pienessä keittiössämme vähemmän tilaa ja on sievempi.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-82963135528356585582010-07-02T13:41:00.001+03:002010-07-03T10:57:02.202+03:00Väite ja tuuma<blockquote>Äitiyslomalla on aikaa pohdiskella asioita, panna elämänarvoja uuteen järjestykseen ja tehdä tulevaisuudensuunnitelmia.</blockquote>Äitiyslomalainen on imetyszombie, ellei hän ole hyväunisen ihmelapsen äiti. Nyt kun Pikku-Ukosta on tullut iso pötkyläinen, olen alkanut vihdoin miettiä tulevaisuutta yksiä päiväunia pitemmälle. Mitä jos vihdoin opiskelisi jotain, josta todella pitää? Viisikuisen pojan äitinä tunnen oudosti eläväni "elämän kirkasta keskipäivää". Pitkittynyt nuoruus on väistämättä ja ehkä helpotukseksenikin lopulta ohi. Nyt ollaan aikuisia, vaunuja työntäviä, vastuullisesti käyttäytyviä ja hieman vanhempia.<br />
<br />
Tuostahan toukasta tulee tällä menolla muutamassa vuodessa omatoiminen ihminen, minunkin kannattaa jossakin vaiheessa miettiä, mitä minä-minä-juttuja haluan sitten tehdä, kun Pikku-Ukkonen menee päivähoitoon tai jos Ukkonen jää lapsen kanssa kotiin joksikin aikaa. "Pelkkä äitiys" voi toki olla jollekin koko elämän sisältö. Minua on kylläkin alkanut pelottaa (jo nyt), että sellaisella menolla äidistä tulee takertuva riippakivi. Lapsi on luonnollisesti ykkösasia, mutta lapsellekin tulee raskaaksi täyttää äidin koko elämä. <br />
<br />
Kaikille uusille odottajille tiedoksi, että vauvan kanssa jokainen uusi kuukausi on mukavampi ja helpompi! Kun näen vaikkapa neuvolassa tai ruokakaupassa tuoreita vanhempia pikkuruinen, untelo ja nöyhtäinen rimppamarakatti käsivarrella, tulee selkäytimestä nousevan "UIJUIJUIPIKKUINENVAUVVVVA" -äännähdyksen jälkeen helpotuksen huokaus.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-9014681406437512492010-06-19T12:25:00.001+03:002010-06-20T16:45:14.505+03:00Blues on sitä, kun hyvällä naisella menee huonosti*Hyvää Prinsessa Viktuurian ja Daanielin hääpäivää!<br />
<br />
Aion juhlistaa tapahtumaa melonisalaatilla ja raparperipiirakalla. Onko minulla myös hattu <i>tai fascinator</i> ja pieni ruotsinlippu, jääköön arvoitukseksi. Bröllopextran ostin Oriveden ABC:ltä. Takana olevat sikaniskat sanoivat "Ehtaa paskoo". Siihen rojalisti voi reagoida esimerkiksi tuhahtamalla nenän kautta todeten "Förlåt vaan, kära vänner, men jag talar inte juntti". <br />
<br />
Virkamiesruotsin suoritin rima kolisten. Ensimmäisestä kokeesta tuli onneton arvosana, mutta sitten kielitaito alkoi pikku hiljaa palautua. Parhaiten on jäänyt mieleeni opettajatar, joka oli asunut ruotsissa vuosia. Viimeisillä tunneilla houkuttelin hänet avautumaan: "Oj då, kyllä sen, että Ruotsi on vanha suurvalta, jotenkin aistii ihmisten olemuksesta ja käyttäytymisestä!", loihe hän lausumaan ja antoi koko värisevällä olemuksellaan ymmärtää, että Suomi on hänelle Pieksämäki, Kari Vepsä, venäjänsiniset rintamamiestalot, pahkaesineet, Juhlamokka, tarralenkkarit, käristemakkara ja Pekko-elokuvat. <br />
<br />
Apropos, mistä sekin kertoo, että Pieksämäellä on kesällä kaksi huomattavaa blues-tapahtumaa? John Lee Hookerin tytär, Zakiya Hooker esiintyy Hesassa, Lahdessa, Tampereella ja Pieksämäjellä. Olen alkanut epäillä, että titteleillä "Suomen rumin kylä" ja "Suomen tylsin paikkakunta" -tittelein koristettu peräkylän tuppula saattaa olla hyvinkin vireä kulttuurikaupunki. Ainakin se sijaitsee oikeitten immeisten maassa. Hetkittäin tuntuu siltä, että Häme on jonkinlainen Suomi-neidon nivusiin koteloitunut sisäerittävä umpirauhanen. <br />
<br />
*Eiks oo hieno otsikko? Parhainta on, ettei se liity tähän tekstiin mitenkään! Trevligt veckoslut vaan ja skål.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-12117112199054981942010-06-15T11:27:00.001+03:002010-06-15T11:29:57.840+03:00Epäjännittävyys on uusi musta!Tapahtunut so far:<br />
<br />
Serkuista on tullut naisia, yksi heistä sai valkoisen lakin. Isomummu hiipuu muistisairauteen. Isoukki oli tehnyt Penskalle puuauton, virtahepokeinun, kehdon ja kukkapylvään. Toinen isoukki on alkanut seukkaamaan: likkakaveri on 82-vuotta ja sirkeä. <br />
<br />
Sotkamossa satoi, ajoimme 700km päästäksemme kimppasaunaan, jossa oli paikalla vain oma seurueemme. Valtavat joutsenet pyllistelevät järvellä ja illalla kyyhimme siskon kanssa takan edessä - kiitos huomaavaiseelle sedälle, joka oli ladannut pesän valmiiksi kuivilla puilla, ja tädille, joka on aina ja toistuvasti korostanut, kuinka heidän mökkinsä on aina käytettävissä. <br />
<br />
Paluumatka oli hysteerinen. Jäin Pennun kanssa Pieksämäelle ja olen aktiivisesti tekemättä mitään. Nyt juon kahvia ja syön näkkileipää (ruotsalaiset osaa näkkärinleivonnankin paremmin) ja mietin, viitsisikö illalla käydä Huutokosken taimitarhalta mummulan pihaan jonkun pehkon tai puun Pennun syntymävuoden kunniaksi. Sellainen nimikkopuu olis jotenkin juureva. <br />
<br />
Onneksi sataa, ettei tarvitse yrittää tehdä mitään. Viimeinen telkkarikanava lakkasi näkymästä ja Pentu nukkuu. Kiiltäväsivuinen "Bröllopextra" odottaa korkkausta (Daniel on jotenkin limis). Mökissä on ihana rauha, syreeni kukkii ja ikkunalla on miljoona miljoona mijoona orvokkia. Illalla saatetaan saunoa, Pentu saa syhkyttää lihavilla pikku jaloillaan (laloilla) punaisessa pesuvadissa. Minä ja äiti kannustetaan vieressä hokemalla "syhkyn syhkyn". Myös "pötö pötö" on ahkerassa käytössä, kiitos tiedät-kyllä-kuka! Harvinaisen monikäyttöistä onomatopoetiikkaa.<br />
<br />
Kimppasaunan rohkaisemana (no kyllä muutenkin) päätimme lähteä yhdessä - minä, Ukkonen, Pentu ja Pennun kummitäti - mätäkuussa Köpikseen.Ajelemme Turkuun. Siirrymme laivalla Tukholmaan, sieltä autoilemme Köpikseen. Reilun viikon päästä ajelemme Travemündeen ja tulemme sieltä laivalla koto-Helsinkiin. Kokemuksia moisesta? Mitä tehdä Tanskassa vauvan kanssa? <br />
<br />
Tiedättekste mitä? Tämähän on virkkuineen päivineen ihan homing-meinikiä. Taas trendin aallonharjalla!Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-2341311650504423732010-06-06T11:25:00.002+03:002010-06-06T16:19:32.284+03:00Anonyymit purktivistitHei vaan! Olen Jenni, purktivisti.<br />
<br />
Minulla on parantumaton tarve siirtää elintarvikkeet, taloustavarat, napit ja nauhat pois alkuperäispakkauksistaan, uusiin rasioihin, tölkkeihin, peltipurkkeihin, paperipusseihin, arkistomappeihin tai karkkilaatikoihin. Korput ovat siirtyneet paperipussista siniraidalliseen peltipurkkiin. Krutongit löytyvät kirkkaankeltaisesta lakritsapurkista. Hieno- ja palasokeri ovat pienissä ilvestölkeissä. Kermanvärinen emalipänikkä kätkee sisäänsä vehnäjauhoja. Pesupähkinät ja konetiskitabletit ovat omissa lasipurkeissaan.<br />
<br />
On sanomattakin selvää, että purktivistin siivouskomerossa tai kuivatarvikekaapissa ei navigoi kukaan muu, kuin purktivisti itse, sillä purktivismi ja vimmainen tarve liimata etikettejä eivät kuulu samaan oireyhtymään. Jälkimmäisen kultakausi päättyi, kun dymonauhan käyttö väheni. On suorastaan hengenvaarallista yrittää selvitä purktivistin taloudessa ominpäin, siinä voi mennä pyykkipulveri sekaisin hienon sokerin kanssa. Kylpyhuoneessamme on esimerkiksi kolme, samanlaista, kukallista peltipurkkia, mutta vain yhdessä on partahöyliä. Useinmiten Ukkoseni joutuu avaamaan ainakin kaksi purkkia löytääkseen ne ja silloin käydään usein läpi suomen kielen vähemmän tunnettua, jalasjärveläistä murresanastoa.<br />
<br />
Purktivisti tietysti hallitsee tätä maailmankaikkeutta suvereenisti. Ai mitäkö on punaisessa Paula-peltipurkissa? Ei ainakaan kahvia. Siellä on korppujauhoja. Lääkkeet ovat oranssissa leipälaatikossa, vihreässä on hehkulamppuja ja isossa, ruostuneessa peltirasiassa on serviettejä ja kruunukynttilöitä. Keksirasiassa on ompelutarvikkeet, suklaarasiassa tarroja ja kiiltokuvia.<br />
<br />
Purkittamisvimma on palvellut ennen kaikkea estetiikkaa: alkuperäispakkaukset ovat harvoin niin kauniita, kuin sisältönsä. Vasta lasipurkissa kimalteleva kidesokeri pääsee oikeuksiinsa, ja pavut ne vasta kauniita ovatkin! Vähemmän visuissa mökeissä purkittaminen on ollut hygieniakysymys: kaksi milliä lasia ja puoli milliä peltiä on pitänyt kosteuden, hiiret ja muut öttiäiset erossa elintarvikkeista. <br />
<br />
Eilen löysimme kirpputorilta hurjan ison karhulan keittiötölkin. Tiedä häntä vaikka panisin sinne lankakeriä.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-88684108747267887562010-05-31T10:27:00.001+03:002010-05-31T12:13:59.344+03:00Kronikoitsijan aamu<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3xBCUEmvjW2py3ZDzScibSJmhfJmogrfwzgNzWEXAc8IUXwI6l88DDYrzUFXgX2iQ8G-e3vnprfxxcrV1QpBNUi0CuPpNUFAQmX1VkpLFIaHFqE3yDWHnvjtol7ZQvfvGLJFw/s1600/DSC01749.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3xBCUEmvjW2py3ZDzScibSJmhfJmogrfwzgNzWEXAc8IUXwI6l88DDYrzUFXgX2iQ8G-e3vnprfxxcrV1QpBNUi0CuPpNUFAQmX1VkpLFIaHFqE3yDWHnvjtol7ZQvfvGLJFw/s320/DSC01749.JPG" /></a></div>Kas metsämökin ikkunas sielt tonttu-ukko kurkistaa. Tosin ulkopuolelta sisäänpäin. Eikä se taida ikkunaa katsoa vaan narsissia. Anyway melkein oikein.<br />
<br />
Tänään ei ärsytä mikään, mikä huomionarvoisena seikkana ylöskirjattakoon. Tonttu simahti seitsemältä ja heräsi sitten aamukuuden jälkeen. Soseita päristettiin ympäriinsä, ja viisi millillitraa banaania päätyi vahingossa ihan vatsalaukkuun asti.<br />
<br />
Lueskelen Anita Konkan <i>Halujen puutarhaa</i> ja koska imettävien äitien libido on tavallisesti melko länässä, tuntuu viettiensä repimien ibizalaisten touhut suorastaan eksoottisilta. Teoksen tuntu on samantapainen kuin Nina Banerjee-Louhijan <i>Tiikerinhetkessä, </i>varmaankin siksi, että yksi ristiriitaisista keskushenkilöistä on voimakastahtoinen ja tunnustettu taiteilija, joka asuu ulkomailla. Anita Konkan kirjassa on kyllä rutkasti enemmän seksiä, ja ihmisten käytös eläimenkaltaista kukkoilua ja pöyhistelyä. Minua viehättää myös alatyylisten ilmausten mutkaton käyttö. Rosa runkkaa puutarhassa ja Paulakin käy paskalla mutkattomasti kuin kissa. Ha haa! Kannen suunnittelija on oivaltanut kirjan hengen valitessaan kuvaksi Hieronymus Boschia, tai sitten Anita Konkka on itse valinnut kuva-aiheen.<br />
<br />
Aamua varjostaa vain muutama "pitäisi". Pitäsi varata laivamatkat Tanskaan. Pitäisi imuroida, muuten eteiseen saa ainakin maaperän puolesta kylvää ruohon. Pitäisi maksaa vauvan vesimaksu. Isännöitsijä karhuaa jälkimmäistä takautuvasti töksähtävällä kirjeellä, joka saa meidät tuntemaan itsemme kavaliksi rikollisiksi. Asuntokohtaisten vesimittarien asentaminen olisi muutenkin reilua, koska me pesemme pyykit tuvassa, josta maksamme, ja käytämme muutenkin vettä hyvin säästeliäästi - ja maksamme vielä siitäkin. Ylipäätään kummastelen isännöintitoimiston tapaa kohdella palkanmaksajiaan niin kuin älyttömiä holhokkeja. Viestintä on herkkä asia, minuun tepsii imperatiivi vielä tavallistakin huonommin. Julmistun. Alan väittää vastaan. Värisytän sieraimiani ylimielisesti ja dramaattisesti kuin lipizzalainen.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-57092590960938094942010-05-30T11:52:00.003+03:002010-05-30T13:37:03.930+03:00Ja kansaa kussa löytänen / niin jäykkää kuin on HämehenDear kotikaupunkini Hämeenlinna,<br />
<br />
Suhteeni sinuun on perin ristiriitainen. Olet kaunis, rauhallinen, vanha hallinto- ja koulukaupunki, jota Vanajavesi hyväilee. Aulangon puistometsä on keväisin vuokkoisa, rantareitillä olen nähnyt tyyneimmät kesäillat, ryhdikästä Linnaasi paistattelee punaisia kylkiään auringossa kajakkilaiturini vastarannalla. <br />
<br />
Saimme tilavan ja kauniin asunnon talosta ja alueelta, joka on sijainniltaan ja hegeltään verraton. Naapurit ovat mukavia, kaikki lähellä. Puolen kilometrin säteellä on pääterveysasema ja neuvola, kolme kauppaa, elokuvateatteri, kolme ravintolaa, uimaranta ja kajakkivarasto, rautatieasema, teatteri, elokuvateatteri, konserttisali, taidemuseo, maakunta-arkisto ja puistometsä lenkkipolkuineen. <br />
<br />
Kun tänä aamuna kävelin toritapahtumaan, olin kuitenkin sinuun niin perin juurin kyllästynyt. Katusi olivat autiot kuin ydintuhon jälkiltä. Yhdeksältä alkaneessa toritapahtumassa oli 10.30 sairas pulu, joukko tupakoivia kääkkiä, jotka eivät koskaan poistu torilta, yksi tuunattu auto ja minä lastenvaunujen kanssa. Ostin kahvin ja päivittelin tilannetta kahvilan pitäjän kanssa. Sitten torin laidalle ilmestyi vihreähattuinen pelle, ämyreistä alkoi kuulua Suurlähettiläät ja minä pelastauduin kotiin. <br />
<a href="http://www.hameenlinna.fi/pages/5316/07420_11.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="265" src="http://www.hameenlinna.fi/pages/5316/07420_11.jpg" width="400" /></a><br />
Eilisellä teatterikirppiksellä oli naulakollinen vaatteita ja yksi kirpputoripöytä. Olin kutsunut vieraitakin nauttimaan hulinasta ja epäilin, ettemme lastenvaunujen kanssa pääse edes lähelle tapahtumaa. Olin väärässä. Onneksi vieraat tulivat ennen kaikkea tapaamaan meitä ja vauvaa. Teatterikirppis ja torielämä huvitti heitä, tulivathan he vasiten Helsingistä tänne humuun. <br />
<br />
Haaveilin asunnosta vanhassa talossa, kaupungin keskustassa ja sain sen. Sittemin olen miettinyt, mikä tekee kaupungin. Palveluiden läheisyys on toki yksi tekijä, mutta sunnuntai-aamuna ja arki-iltoina ennen kaikkea elämä, tapahtumat, ihmiset. Juuri niitä ei ole pahemmin näkynyt, ja olen alkanut miettiä, enkö voisi nauttia samasta arki-iltojen ja sunnuntai-aamujen kuolemanhiljaisuudesta esimerkiksi Rantasalmen kirkonkylällä, Ristijärvellä tai Pieksämäellä? Asuminen olisi halvempaa, odotukset pienemmät ja ihmisetkin kommunikaatiohakuisia. <br />
<blockquote><blockquote>5. Ei impee missään rakkaampaa,<br />
ei siveempää, ei jalompaa,<br />
|: kuin Hämeen valkotukkainen,<br />
tuo sinisilmä neitonen<br />
on rusoposkinen.:|<br />
<br />
6. Ja kansaa kussa löytänen<br />
niin jäykkää kuin on Hämehen,<br />
|: niin vakavaa, mi auraltaan<br />
ei suotta siirry milloinkaan,<br />
halveksi säätyään.:|<br />
<br />
7. Jos miestä missä tarvitaan<br />
maan eestä vaikka kaatumaan,<br />
|: niin uljaita on urhoja,<br />
on järkeä, on kuntoa,<br />
jos toimeen tartutaan.:|</blockquote></blockquote>Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-13717231069391344762010-05-25T20:24:00.000+03:002010-05-25T20:24:58.769+03:00Terveisiä perseestäValvottaminen on yleisesti käytetty kidutuskeino. Se tepsinee vain miehiin. Ainakin ne naiset, joissa istukkahormoni vielä väkevänä tykyttää, ottaisi hyvän asennon, työntäisi tissin viranomaisen suuhun ja vaipuisi saman tien uudelleen uneen.<br />
<br />
Lapsonen tekee maitotilausta. Tämä tarkoittaa sitä, että se syö tiheästi öisin, koska yösyöminen tehostaa maidontuotantoa jostakin mystisestä, hormonaalisesta syystä eniten.<br />
<br />
Viime yönä nukuin tunnin pätkissä. Aamupäivällä, kun työsin pelkän tummapaahtoisen kahvin voimalla aivan nukkumisen partaalla, unta vastaan urheasti taistelevaa käärylettä vaunuissa, tiesin, miksi kotirouvat lihovat. Kun on aivan romuna, eikä voi mennä keskikaljalle ja polttaa norttia, joutuu aivokemiaa säätämään esimerkiksi vetäisemällä laatikollisen Brunbergin suklaapusuja. <br />
<br />
Minä nyt tietysti olin niin luterilainen, että nautin Pauligin uudessa kahviossa caesar-salaatin ja vissyn. Se oli kuitenkin virhe, koska se tiskin takana heiluva nuori meikkipytty ei näköjään tiennyt kotirouvan tuskista mitään. Ensinnäkin lasista vichypulloa ei avattu. Hampaillako se olisi pitänyt tempoa auki? Toisekseen salaattia ei ollut sekoitettu: vihreän kaman päällä oli kasa tomaattia, kourallinen parmesaanilastuja, krutonkeja, könttä kanaa ja kastike. Yhteen haarukalliseen tuli noin puolet yhdestä ainesosaa ja loppuannos koostui salaatista, joka uiskenteli kastikkeessa. Koska hemputin vaunuja toisella kädellä, ja vahdin levottomasti nukkuvaa käärylettä toisella silmällä, en voinut alkaa tutkia ja sekoitella annosta sen paremmin. Kolmanneksi joku niistä tylleröistä olisi voinut taikoa norsungenitaalilla oleville kasvoilleen vähän suopeamman ilmeen ja kantaa annoksen pöytään. Se oli hieman hankalaa yhdellä kädellä, mutta toki onnistui. Kiroileminen auttoi. <br />
<br />
Väsyneenä minusta tulee muuten perkele. Puhun rumia. Paiskon tavaroita ja kaapinovia. Menen kauppakeskukseen katselemaan ihmisiä ja teen heistä ilkeitä huomioita. Sinäkin siinä! Pitikö se kottaraisenkuva tatuoittaa yläreiteen? Jos aiot näytellä kinttujasi mikrosortseissa koko kesän, vaihtaisin tuon juustokakun kyllä vissyyn ja hapankorppuun.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-29481501426481696262010-05-23T15:21:00.000+03:002010-05-23T15:21:50.058+03:00Pitsi on halpaa, vesiväreillä maalatessa joutuu ihan tiloihin ja porkkanasta saa hyvää tagliatelleä.Olen kirppareilla kummastellut sitä, kuinka vähän vanhat käsinvirkatut pitsit, päärmätyt ja nimikoidut lakanat, pyyheliinat ja tyynyt ja merkatut liinat maksavat. On tietysti mukavaa tehdä halpoja löytöjä, mutta kuka alkaisi virkata parisängynpeitettä kuudellakympillä?<br />
<br />
Hiljattain päällystetty nojatuolilleni Ellenille löytyi eilen torin kirpputoripöydältä keinutuolinpeite kuudella eurolla. Iso kasa virheettömiä, nimikoituja keittiöpyyhkeitä lähti antiikkimessusta mukaan kympillä. Ne ovat vieläkin pussissa, koska en raski käyttää niitä!<br />
<br />
Parhas aarre oli mutsin asunnon ullakon lattialle hylätty 120cm leveään teinisänkyymme sopiva kaunis pitsipeitto. Pesun jälkeen se kaipaa pientä paikkausta, mutta virkattu pitsi ei purkaudu, eikä peitettä ainakaan tarvitse varoa. Lisäksi painavasta puuvillalangasta virkattu peite on helppo levittää ja peti petautuu kauniisti. Pitkästä aikaa olen taas saanut sängyn aamuisin pedattua, mutta onhan poikanenkin neljä kuukautta ja yhden päivän vanha.<br />
<br />
* * *<br />
<br />
Parvekkella kylpee sateessa punainen tupakka, ruskea samettikukka ja ruohosipuli. Lojun vihreää näkymää katsellen ja luen kirjaa Maija Isolasta. Valtava maalausinspis iski vuosien jälkeen ja sotkin kymmenkunta paperia vesivärin maagiseen leviämiseen uppoutuneena. Eilen maalasin akryyleillä neljä kirkuvanpunaista meritähteä ja olin onnellinen. Ja siivoton. Maalatessa vaivuin kummaan maalausregressioon. Tein saman kuvan kymmenen kertaa. Tänään tiedän, miten haluan sen oikeasti toteuttaa.<br />
<br />
Illalla maalasin vielä akvarelleillä tuorekurkkuja ja olin onnellinen. Tänään keksi ison tölkin gessoa ja valmistin jostakin mukaan tarttuneista kellastuneista kirjansivuista maalausalustoja. Niistä tulee pieniä tauluja tai kortteja. Jos alkaisi oikein köyhäksi, istuisi kotona ja maalaisi kaiket päivät vihanneksia? Ensimmäinen osa ajatusta on jopa helppoa toteuttaa. Voisin vuokrata viljelypalstan ja kasvattaa kesäkurpitsoja ja porkkanoita särpimeksi. Opettelisin ompelemaan tunikoita poljettavalla tikalla. Olisin lapselle läsnä aina kyllästymiseen asti.<br />
<br />
Apropos, kesäkurpitsa-porkkanatagliatelle "omasta päästä" valmisuu siten, että höyläät kuumalle paistinpannulle kylmäpuristettuun rypsiöljyyn pari isoa porkkanaa ja kesäkurpitsan. Pitkät nauhapastamaiset soirot ovat kivoja. Muista kuitenkin, että kesäkurpitsaa ei tarvitse juuri kypsyttää, joten lisää se vasta sitten, kun porkkana on lötkistynyt. Paista siis soirot öljyssä al dente, lisää kourallinen auringonkukan siemeniä, kourallinen kurpitsansiemeniä, kourallinen fetakuutioita, mausteita ja loraus ruokakermaa. Kumma kyllä, ruoka maistuu pastalle, sienille ja kanalle, vaikka juuri niitä sen joukossa EI ole. Vegaani voi varmaankin korvata ruokakerman jollakin maidottomalla valmisteella. Marinoidut tofukuutiot käyvät varmasti hyvin fetan tilalle. Nopea ja kiva kesäape on tuo, ehkä jopa jonkinlaista superfoodia, nyt kun asiaa ajattelen.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-35323658039277017362010-05-18T09:58:00.001+03:002010-05-18T10:02:36.985+03:00Pelakuun viettoa ja poikienvärejäToukokuun puolesta välistä kesäkuun loppuun on pelakuu. Mummunmökin ikkunoilla on valkoinen, malibu-barbien pinkki ja useampi paloautonpunainen. Mummu etsii kokoelmiinsa sävyä nimeltä mårbacka. Se on kuulemma hyvin kalpea, siniseen taittuva vaaleanpunainen. <br />
<br />
Siilit kuulostavat pusikkoon piilotetuilta, puksuttavilta höyrykoneilta. Yritämme selvittää, onko käynnissä pitkäveteinen kosiskelu vai jonkinlainen tappelu. Olipa kyse kummasta tahansa, kovin dramaattista meno ei ole, välillä siilit pitävät lounastauon, siirtyvät ruokintapaikalle tankkaamaan ja sitten meno jatkuu. Jos grillaamme tai teemme lettuja, siilit saattavat tulla norkoilemaan nurkille, muutoin ne ilmestyvät illankähmyssä.<br />
<br />
Jouduin tekemään ostosreissun automarkettiin. Olin varannut Pikku-Ukolle mukaan kokopotkareita, pari bodya ja plyyssihousut, hattuja,villasukkia, villapuvun (!) ja vuorillisen plyysipuvun. Minä puin, mummu riisui, Pikkis hikoili. Lopulta kasvoin kypsäksi sille ajatukselle, että helteellä vauva ei saa lentävä keuhkotautia ja hankin sille lyhythihaisia bodyja ja puuvillahousut. <br />
<br />
Olipa se ostosreissu. Ensinnäkin autoilin kolmatta kertaa Jälkeen Pikku-Ukon Syntymän. No ei siinä mitään, Pikkis on jopa mitenkuten sopeutunut autokaukalossa istumiseen. Mutta kun näin, miten tyttö- ja poikavauvojen vaatteet oli värikoodattu, meinasin häipyä paikalta. Havaintoja:<br />
<br />
1) Pilkulliset ovat tyttöjenvaatteita, raidalliset poikien, paitsi jos vaatteen pohjaväri on sininen.<br />
2) Oranssi ja keltainen ovat tyttöjenvärejä.<br />
3) Pojille voi pukea ruskeaa jos se on yhdistetty siniseen.<br />
4) Kaikki neutraalit värit ovat tyttöjenvärejä.<br />
5) Kaunokirjoitus on tyttöjenjuttu. <br />
6) Vain todelliselle sporttimimmille voi pukea sinistä, mutta vaatteen pitää olla selkeästi urheilullinen.<br />
7) Pojille voi pukea pitsijuttuja vain kastetilaisuudessa, muuten se saa homobakteerin ja siitä tulee homoseksualisti, joka tanssii tähtien kanssa.<br />
<br />
Olin pieni poikatyttö. Lempivärini oli vihreä. Ostin teininä miestenvaatteita ja käytin dödönä Lumene Luodetuulta. Vihasin syvästi vaaleanpunaista. En käyttänyt mekkoja. Olin puukässässä. Tykkäsin hengailla poikain kanssa. Minulla oli poikatukka ja maastokuvioinen reppu. Ajoin miestenpyörällä. Halusin alkaa metsänhoitajaksi.<br />
<br />
Tällä perusteella minusta olisi pitänyt tulla rekkalesbo.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-32402651668824610582010-05-01T10:26:00.000+03:002010-05-01T10:26:00.885+03:00Spank your orchidPuutarhuri-keraamikko -sisareni tuli auttamaan Pikku-Ukon ristiäisiin multapussin ja ruukkukassin kanssa. Myönnän, että Pikku-Ukko on vienyt kaiken tarmoni ja talouden muut elolliset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Siskon jäljiltä talven yli henkitoreissaan sinnitelleet huonekasvit voivat tuskin uskoa hyvää onneaan. Varsinkin viimeisillä voimillaan kukkia tusertanut ryppyinen pääsiäiskaktus väisti siskon ansiosta välittömän lopetusuhan. Onko muuten kenestäkään toisesta vaikeaa viedä eläivä huonekasveja biojätteeseen?<br />
<br />
Osa huonekasveista tuntuu masokistisesti suorastaan pitävän huolimattomasta hoidosta. Orkideaan sovellan kyökkimetodia.<br />
<br />
Ostin ensimmäisen orkideani marketin alerullakosta eurolla. Valitsinn sellaisen rankun, jonka juuret näyttävät hyviltä ja lehdet kimmoisilta. Kukat ja nuput se pudotti melkein saman tien, mutta jäi kuitenkin henkiin. <br />
<br />
Keittiössä asusteleva orkidea nostetaan aina ruoanlaiton ajaksi ikälopun liesituulettimen päälle. Siinä se saa kivasti potunkeittohöyryjä lehdilleen. Ehkä se arvostaa myös muuttunutta kuvakulmaa. Keittiönikkuna on länteen. Huone ei ole pimeä eikä valoisa. <br />
<br />
Pikku-Ukon kylpypäivinä kylvetän silloin tällöin myös orkidean. Pistän sen pesuvatiin ja ammennan jäähtynyttä kylpyvettä maa-aineksen läpi kunnes vettä on istutusastian yläreunaan asti. Sitten se lillii vedessä tunnin tai pari. Vettyneen orkidean nostan alusvadeilleen ja viimeistään seuraavana aamuna kaadan vadeille valuneen veden pois. <br />
<br />
Istutusalustalle en ole tehnyt mitään muuta, kuin lisännyt juurelle kourallisen lepänkäpyjä koristeeksi. Olen suunnitellut karikkeen uusimista noin vuoden. Saatan suunnitella toisenkin, koska tästä ylimalkaisesta hoidosta huolimatta huomasin uuden lehdenalun, ilmajuurenalun ja kuihtuneen kukkavanan juureen on ilmestynyt lupaava nystyrä. <br />
<br />
Villiinnyin ostamaan toisenkin orkidean ja kylvetin sen eilen perusteellisesti. Karikkeesta irtosi pesuveteen kummallista, valkoista töhkää, mutta luotan siihen, että uusi orkidea pärjää ilmankin. Ja kenties voi paremminkin kylvetyksen jälkeen. Kukat tykkäävät näemmä vähän kovakouraisemmasta käsittelystä.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-20699666068561065872010-04-28T19:16:00.000+03:002010-04-28T19:16:22.412+03:00Minkä tähen?<blockquote>Poliisi piirittää edelleen aseistautunutta 60-vuotiasta naista Ylä-Savossa. <br />
<br />
Noin 60-vuotias nainen ampui haulikolla kerrostaloasunnossaan Akaan Viialassa tiistaina aamulla.</blockquote>No joo, eihän se noin mennyt, mutta sanokaapa, miksi kuusikymppisten miesten johtamassa Suomessa juuri <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Aseistautuneen+miehen+piiritys+jatkuu+Varpaisj%C3%A4rvell%C3%A4/1135256449516/?cmp=tm_etu_uutinen5">kuusikymppiset</a> <a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/mies-ampui-vaatekaappiaan-haulikolla-viialassa/177347">miehet</a> voivat niin huonosti? Miten se elämä voi käydä niin haljuksi, että tormistaudutaan ottamaan haulikko, pullo pöykkyä ja lähdetään selvittelemään välejä vaatekaapin tai isäukon kanssa? Hoitamaton miesten menopaussi, veikkaisin. Palveluiden, työn ja ihmisten katoaminen maaseudulta toinen syy. Nykyistä edellisen taantuman jälkeen on tehty kelpotyö siivoamalla kaikki tuottamattomat hyvinvointipalvelut pois rahaa viemästä. Ei ole enää ylläpitävää toimintaa, meiniki on alalla kuin alalla se, että korjataan vain katastrofin jälkiä. Tilanne on hetkellisesti näyttävästi kaaoksessa, mutta kustannukset ovat toki pitkällä aikajänteellä alhaisemmat. <br />
<br />
Asiasta aidanseipääseen: <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tyt%C3%B6t+t%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4t+ammattikoulun+suosikkilinjat/1135256436260">Päivän Pamaus</a> uutisoivat tyttöjen hyvästä menestyksestä ammattikoulujen pääsykokeissa:<br />
<blockquote> <span class="votsikko">Oulun ammattiopistossa</span> tyttöjen ylivaltaa yritettiin horjuttaa järjestämällä pintakäsittelylinjalle pääsykokeet. <br />
<div class="articleParagraph"> </div></blockquote><blockquote><div class="articleParagraph">"Valitettavasti hyvän keskiarvon tyttöjä oli tulossa niin paljon, että he täyttivät pääsykoepaikatkin", opintoasiansihteeri <a class="nimi" href="http://www.hs.fi/haku/?haku=Kaisu+Sassi">Kaisu Sassi</a> Oulun seudun ammattiopistosta kertoo. </div></blockquote>Voi kyynel, Kaisu Sassi. Eikö edes pääsykoe horjuttanut tyttöjen ylivaltaa? Vai onko tässä toimittaja antanut asenteensa pikkuisen tursuta rivien välistä? Mitenkä ne ämmät saataisiin pysymään pois ammattikouluista? <br />
<br />
Poikkeuksellisesti menin lukemaan aiheesta siinnyttä keskustelua. Ylitarkastajaa huolettaa työelämän pelisäännöt:<br />
<blockquote>Saa nähdä mitä tulee työnteosta rakennustyömailla, kun nuoret nätit likat tulevat maalaushommiin. Itse olin muutama vuosi sitten työmaalla, jossa oli maalarinaiset. Rakennusmiesten työnteko ei oikein millään meinanut edetä naisten naurattamiselta. Lisäksi parinmuodostus aiheutti mustasukkaisuutta ja tulehdutti työmaan ilmapiirin. Naiset ovat kyllä oikein tervetulleita työmaille, mutta pelisäännöt on varmaankin paikallaan käydä läpi kaikkien kesken heti työmaan alussa tai perehdytyksessä. </blockquote>Kyllä pistää miettimään. Itse soisin, että vain rumat ja siveelliset "neiti talonmies" -tyyppiset likat menisivät sotkemaan työmaita. Ei tulisi sitä parinmuodostustakaan, sehän, jos mikä, on surullinen asia.<br />
<br />
Voi elämä, en paremmin sano. Itsehän viihtyisin hyvin miesvaltaisella alalalla. Uusimman elämänvaiheeni johdosta olen myös paitsi rupsahtanut ja useinmiten ihan laittautumaton, sekä entistä vaarattomampi nuorille miehille. Viimeksi katselin Uusivirran Olavin esiintymistä aamutelkkarissa ja vannon, että tunteeni olivat vain ja ainoastaan äidilliset.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-90575134472423092992010-04-20T10:02:00.000+03:002010-04-20T10:02:27.220+03:00BlissOlen nukkunut kamalan huonosti, tunnin tai puolentoista pätkissä ja syötellyt vaateliaasti tuhisevaa, nyrkkejään imeskelevää ja kosteita, tulikuumia hernevarpaita mahaani kaivelevaa Pikku-Ukkoa.<br />
<br />
Join mukillisen kahvia ja Pikkis viihdytti itseään matolla ja palasimme sitten muhjuiseen, happamalta maidolta tuoksuvaan pesäämme, koska Pikkis ilmaisi nälkää ja tarvetta lyhyille ehtoneille.<br />
<br />
Olen siis varmaankin vähän sekapäinen väsymyksestä ja hormoneista. Mutta kun köllötämme sängyssä, Pikku-Ukko nukkuu nyppyisessä pupupotkupuvussaan ja sadat ilmeet vaihtuvat sen unenautuiailla, huvittavilla, pulleilla kuu-ukon kasvoilla, joille aurinko paistaa valkoisen verhon läpi ja minä luen <i>Ihmeellistä Joosefia</i> ja koetan pidättäytyä suutelemasta Pikkiksen -- hmm -- <i>täyteläsisiä</i> maitoposkia -- niin elämä tuntuu lupaukselta, keväältä, hyvältä poikakirjalta, eväsretkeltä, kesäsaarelta, seikkailulta ja jotenkin niin ihmeellisen täydeltä. Sellaisella hetkellä koen ehjää, suloista onnea. <br />
<br />
<a href="http://www.interactivezoo.eu/pesa.html">http://www.interactivezoo.eu/pesa.html</a>Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-65110899175864437692010-04-11T18:15:00.002+03:002010-04-12T10:38:54.466+03:00Palaneen käryä!<b>Case 1) Nukuttaminen muualle, kuin rinnalle tai syliin</b><br />
<br />
Yleisen harhaluulon mukaan myös muualla, kuin rinnalla tai sylissä voi nukkua. Mukamas! Heti, kun vaivun uneen ne juonikkaat penteleet maiskauttavat minut irti nännistä ja laskevat höyhenenkevyesti lämpimän flanellipeiton mutkaan. Vilunkipeliä! <br />
<br />
<b> </b><br />
<b>Case 2) Viihtyminen</b><br />
<br />
Mikä on tuo helisevä nuijamainen muoviesine? Yrittääkö nuo olla hauskoja, ja jos yrittävät, niin miksi? Miksi tuo keltapunainen naama ei ikinä vaihda ilmettä? Pitäisikö minun muka relata täällä viltillä? Miten voin olla varma, ettei minua hylätä susien kasvatettavaksi, jos minut lasketaan sylistä jonnekin? Palaneen käryä!<br />
<br />
<b>Case 3) Vieraat ihmiset, sekä puolitutut</b><br />
<br />
Juuri, kun olen alkanut tajuta, että nuo kaksi hömelöä kuuluvat perheeni vakituiseen kokoonpanoon täällä alkaa käydä <i>vieraita ihmisiä.</i><b> </b>Ne vääntelevät naamaansa eriskummallisesti ja päästelevät huolestuttavia, yllättäviä ääniä. Jokin koira tähänkin on haudattuna!<br />
<br />
***<br />
<br />
Maltan tuskin odottaa sitä epäluuloja, vastahankaa ja venkoilua herättävien uusien asioiden virtaa heti, kun alamme enemmän liikkua ns. ulkomaailmassa (it's out there, sanoo postinkantaja), tavata ihmisiä ja kun Pikku-Ukko alkaa maistella kiinteitä ruokia.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-27527615865766952062010-04-05T17:12:00.001+03:002010-04-07T14:11:36.097+03:00Kuka mitä häh?Poikanen on kymmenen viikkoa vanha, vaivaiset kymmenen viikkoa, ja ehtinyt jo kasvaa ulos yhdestä vaatekoosta, lopettanut jatkuvan* rinnalla hengailun, alkanut hymyillä ja päästellä muitakin ääniä, alkanut seuraamaan katseella esineitä, saanut yhden rokotuksen, oppinut tekemään osan pissasta pissattamalla esimerkiksi lavuaariin aloittanut muskarin.<br />
<br />
Aika on kummallinen käsite. Se menee nopeasti. Se menee hitaasti. Sen kulumista tarkkaillaan. Se livahtaa huomaamatta jonnekin. Päivät tuntuvat viikoilta, mutta silti ei tiedä, onko maanantai vai tiistai. Se on jotakin, joka virtailee ympärillämme ja nuolee meistä kerroksen kerroksen jälkeen.<br />
<br />
Olen äiti, eikä se muutu koskaan. Suren sitä, että lapsi kasvaa niin nopeasti, mutta maltan tuskin odottaa, että se osaa nukkua yli kolme tuntia kerralla, osaa kävellä, ei tarvitse vaippoja, puhuu, rakastaa ja pussaa. Olemme etuoikeutettuja.<br />
<br />
***<br />
<br />
Kevät tekee ihmisen ihan kummalliseksi. Kuolen, jos en pian saa omaa siirtolapuutarhamökkiä! Varmasti kuolen. Ja kohta pitää saada nämä runot jonnekin. Huomenna? Ylihuomenna? Perjantaina. Minne? Joka paikkaan. Miksi?<br />
<br />
Miksi tosiaan. Mikä pakko meitä oikein kepittää eteenpäin? <br />
<br />
*) Käsittänet sanan "jatkuva" -merkityksen? Tarkoitan ruokailutahtia, jossa syödään pääsääntöisesti alle tunnin välein.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6666411.post-38402765720329594122010-04-01T15:37:00.000+03:002010-04-01T15:37:36.599+03:00Mopoauton omistaminen on perusoikeus!Poikanen sai ensimmäiset kirjeet <i>omalla nimellään. </i>Lasta ensimmäisten joukosta muisti KELA, Musiikkiopisto ja Eräs Pankki. Vilkaisin vasten vaistojani Erään Pankin esitettä, mutta lopetin esitteeseen tutustumisen ensimmäiseen kovaan vihkoseen, jonka kannessa luki:<br />
<blockquote>Kolmipyörä, maastofillari, skootteri. Mitä kaikkea lapset tarvitsevatkaan?</blockquote>Joopa joo, ohi ampuivat kohderyhmästä. Meistä, joiden mielestä lapsi tarvitsee rakastavia vanhempia, puhtaita vaatteita, puhdasta virikkeellistä ympäristöä, puhdasta ravintoa, yhdessä tekemistä, yhteisöä. Ja sellaista arvomaailmaa, jossa hyvää elämää ei sidota kulutukseen.Jennihttp://www.blogger.com/profile/06928013028264175234noreply@blogger.com0