Olen jyrsinyt itseni läpi kirjan käsikirjoitusta varten keräämieni muistiinpanojen ja joutunut karsimaan tekstiä rajusti. Ååh mitä arroganttia paskaa se onkaan! Vuosi sitten olen kuvitellut, että uupumuksesta selvitään päiväunilla, Komisario Morse -maratonilla ja tummalla suklaalla. Jumalauta, jos voisin palata ajassa taaksepäin, etsisin itseni käsiini ja antaisin sille napakan litsarin.
Kirjoittaminen on sinänsä ihan hauskaa, vaikka kässäri pieneneekin kuin pyy deadlinen edellä. Vuoden vanhat tekstit ovat liian kaukana, eikä yksityiskohtiin suhtaudu enää niin tunteenomaisesti. Moni vuosi sitten loistavalta tuntunut metafora on saanut mennä.
Omalle tekstille voi tietysti olla liiankin ankara. Jonkun pitäisi nyt jaksaa lukea kässäri läpi ja kertoa, miltä suunnanmuutos -- yksityiskohtien ja selittelyn reipas leikkaaminen ja kaunokirjallisempaan suuntaan meneminen -- vaikuttaa ja kuulostaa. Ikävöin vähän entistä kustannuspäällikköäni. Jos vielä luet Jemory'a niin tervehdin sinua ja toivon, että uusi työ on täyttänyt kaikki odotuksesi.
Menen nyt lenkille ja sitten nollaan kaikki liikunnan positiiviset vaikutukset isolla jäätelöannoksella ja alkoholipitoisella yömyssyllä. Cheers!
4 kommenttia:
Kiitos tarjouksestasi! Tartun siihen. Naps!
Myös allekirjoittanut ilmoittautuu mieluusti vapaaehtoiseksi esilukijaksi.
Oi hyvä! Nyt näyttää siltä, että olen kirjoittanut tämän postauksen houkutellakseni kriittisiä esilukijoita. Mikä on totta! Palaan sähköpostitse asiaan.
Wilhelmiina: kommenttilaatikkoa saa aivan vapaasti käyttää kaikenlaiseen viestintään ja tajunnanvirtaan!
Voimia kirjoittamiseen. Luen valmiin tuotoksen heti kun se ilmestyy! Varmasti onnistut, koska syöt ison jäätelöannoksen lenkkeilyn päälle. Inhimillisellä asenteella pääset pitkälle ja lahjakkuuttahan sulla jo on! Nyt vaan work, work, work..
Lähetä kommentti