tiistaina, toukokuuta 25, 2010

Terveisiä perseestä

Valvottaminen on yleisesti käytetty kidutuskeino. Se tepsinee vain miehiin. Ainakin ne naiset, joissa istukkahormoni vielä väkevänä tykyttää, ottaisi hyvän asennon, työntäisi tissin viranomaisen suuhun ja vaipuisi saman tien uudelleen uneen.

Lapsonen tekee maitotilausta. Tämä tarkoittaa sitä, että se syö tiheästi öisin, koska yösyöminen tehostaa maidontuotantoa jostakin mystisestä, hormonaalisesta syystä eniten.

Viime yönä nukuin tunnin pätkissä. Aamupäivällä, kun työsin pelkän tummapaahtoisen kahvin voimalla aivan nukkumisen partaalla, unta vastaan urheasti taistelevaa käärylettä vaunuissa, tiesin, miksi kotirouvat lihovat. Kun on aivan romuna, eikä voi mennä keskikaljalle ja polttaa norttia, joutuu aivokemiaa säätämään esimerkiksi vetäisemällä laatikollisen Brunbergin suklaapusuja.

Minä nyt tietysti olin niin luterilainen, että nautin Pauligin uudessa kahviossa caesar-salaatin ja vissyn. Se oli kuitenkin virhe, koska se tiskin takana heiluva nuori meikkipytty ei näköjään tiennyt kotirouvan tuskista mitään. Ensinnäkin lasista vichypulloa ei avattu. Hampaillako se olisi pitänyt tempoa auki? Toisekseen salaattia ei ollut sekoitettu: vihreän kaman päällä oli kasa tomaattia, kourallinen parmesaanilastuja, krutonkeja, könttä kanaa ja kastike. Yhteen haarukalliseen tuli noin puolet yhdestä ainesosaa ja loppuannos koostui salaatista, joka uiskenteli kastikkeessa. Koska hemputin vaunuja toisella kädellä, ja vahdin levottomasti nukkuvaa käärylettä toisella silmällä, en voinut alkaa tutkia ja sekoitella annosta sen paremmin. Kolmanneksi joku niistä tylleröistä olisi voinut taikoa norsungenitaalilla oleville kasvoilleen vähän suopeamman ilmeen ja kantaa annoksen pöytään. Se oli hieman hankalaa yhdellä kädellä, mutta toki onnistui. Kiroileminen auttoi.

Väsyneenä minusta tulee muuten perkele. Puhun rumia. Paiskon tavaroita ja kaapinovia. Menen kauppakeskukseen katselemaan ihmisiä ja teen heistä ilkeitä huomioita. Sinäkin siinä! Pitikö se kottaraisenkuva tatuoittaa yläreiteen? Jos aiot näytellä kinttujasi mikrosortseissa koko kesän, vaihtaisin tuon juustokakun kyllä vissyyn ja hapankorppuun.

6 kommenttia:

Pirita kirjoitti...

unenpuute aiheuttaa kummia mutta voit uskoa että et ole ainoa pirun kiukkuinen äitee :)

Jenni kirjoitti...

Hohoo! Kiukku antaa voimaa. Mutta eihän toi toki ole mun normitilani...

lupiini kirjoitti...

Nykyään monissa ravintoloissa on ihan vamma-apinamainen salaattitrendi, ettei salaatin osia sekoiteta keskenään vaan on olevinaan jotenkin "tyylikästä" ripotella törsteet salaatin pinnalle, vaikka oikeastihan kyseessä on silkka kustannustehokkuus=ahneus. Tilasin just taannoin melko paskassa ketjuravintolassa Caesarin ja siinä oli hirveät määrät kämmenen kokoisia jäävuorisalaatinpalasia, pinnalla ruokalusikallinen majoneesia, toinen samanmoinen parmesaania ja neljä krutonkia. Ja niitä rääppeitä piti sitten lapata naamaan vauva toisessa kädessä, vaikka salaatinpaloihin olis tarvinnu pihviveistä, niin isoja ja sitkeitä ne oli.

Joo väsymys tekee perserkiksi. Alkaa vituttaa esim kanssaihmisten rumuus ja tyhmyys. Norsunvittunaamaisen ja iäti tervehtimättömän mökkinaapurin ruma antennipipo ja lössöttävä ryhti herättää vaistomaista tarvetta huutaa "hei kato tänne" ja näyttää keskaria. Onneksi on toi yliminä!

Jenni kirjoitti...

Lupiini <3! En oo yksin. Mulla on NIIN samoja ajatuksia ja halu kerrankin sanoa esim. nenän edestä lastenhoitovessaan ryysivälle sotanorsulle että haista sinäkin etuileva rakkovammainen pitkä vittu.

Ooh. Yliminä antoi mulle just luunapin.

Unknown kirjoitti...

apua, mimmoinenhan musta tulee sitten kun olen äiti, kun jo odotusaikana kiukkuan ja ärisen (ainakin mielessäni) tyhmälle ja rumalle rahvaalle!

Jenni kirjoitti...

Riitta dear, susta tulee hirviö, mut se menee luultavasti ohi.