Olen nukkunut kamalan huonosti, tunnin tai puolentoista pätkissä ja syötellyt vaateliaasti tuhisevaa, nyrkkejään imeskelevää ja kosteita, tulikuumia hernevarpaita mahaani kaivelevaa Pikku-Ukkoa.
Join mukillisen kahvia ja Pikkis viihdytti itseään matolla ja palasimme sitten muhjuiseen, happamalta maidolta tuoksuvaan pesäämme, koska Pikkis ilmaisi nälkää ja tarvetta lyhyille ehtoneille.
Olen siis varmaankin vähän sekapäinen väsymyksestä ja hormoneista. Mutta kun köllötämme sängyssä, Pikku-Ukko nukkuu nyppyisessä pupupotkupuvussaan ja sadat ilmeet vaihtuvat sen unenautuiailla, huvittavilla, pulleilla kuu-ukon kasvoilla, joille aurinko paistaa valkoisen verhon läpi ja minä luen Ihmeellistä Joosefia ja koetan pidättäytyä suutelemasta Pikkiksen -- hmm -- täyteläsisiä maitoposkia -- niin elämä tuntuu lupaukselta, keväältä, hyvältä poikakirjalta, eväsretkeltä, kesäsaarelta, seikkailulta ja jotenkin niin ihmeellisen täydeltä. Sellaisella hetkellä koen ehjää, suloista onnea.
http://www.interactivezoo.eu/pesa.html
2 kommenttia:
Vauvaisa pussaus-rakkaus-onni! Mulle tulee joskus öisin, kun imetän ja Lipsi on jo sammunut viereeni, tarve tutkailla sen kasvojen ihmeellisiä ja kauniita piirteitä ja sitten koettaa varovasti sormella ja lopulta pusuttaa sitä kiinteän joustavaa samettinaamaa. Ja sitten se pöhkis herää ja vääntää naamaansa ja huitoo lihavilla pikku nyrkeillään. IHAN HULLUUNNUTTAVAA SÖPÖYTTÄ.
Vauvojen ilmeet ovat niin huvittavia. Ukkonen nukkuu aika kivasti yönsä -- siis ne kahden tunnin syöttövälit. Eräänkin kerran olen livahtanut esim. pissalle ja palatessani sängyssä on pyylevä, kalju ukkelispöö, joka vääntelee aivan pöljästi naamaansa ja täräyttää parhaimmillaan vielä muhevat pierut päälle.
Voi rakkaus.
Lähetä kommentti