sunnuntaina, maaliskuuta 29, 2009

Jos voisin, vain oisin.

Kevät on kuin irstas vanha ministeri, joka on päässyt showgirlin kylkiläskien makuun. Se pöyhistelee ympäri kaupunkia, pörhöttää pajunkissoja ja nipistää joka päivä pikkuisen pois lumipenkoista.

Törkeää.

Olen huolissani siitä, että ehdin rekisteröidä kaikki muutokset, ettei käy niin, että totean iltojen hämärtyvän yhä aikaisemmin ja aikaisemmin.

Pitäisikö siis tehdä lomasuunnitelmia? Pitäisikö lukea junien aikatauluja, varata huokeita hotelleja Kööpenhaminasta, Wienistä ja Prahasta? Pitäisikö matkustaa rahtilaivoilla kuin Villan Kyllikki ja kirjoittaa siitä niin, että lukijat voihkivat?

Ehkä minun pitäisi sittenkin mennä taas luostariin. Tai sitten voisin ajaa polkupyörällä jonkin kohahduttavan pitkän matkan. Voisin meloa saaresta saareen koko kesän ja syödä raakoja muikkuja. Voisin istua kotona ja säästää rahaa peltipurkkiin ja haaveilla siirtolapuutarhamökistä. Voisin muuttua kissaksi tai jänikseksi ja hakkua yöllä kettuna kuusikossa.

Pitäisi pitäisi pitäisi. Jonkun pitäisi tehdä jotain tälle stressille ja atooppiselle iholle, koska minä en osaa enkä voi. En voi muuttua puuttuvaksi resurssiksi. Lama ei ole mikään kaksivuotiaan uhmakohtaus tai postinkantajaa haukkuva koira, johon ainoa oikea tapa reagoida on se, ettei ole huomaavinaankaan. Voin vain jatkaa jaksamisen ylärekisterissä koko ajan ja toivoa, etten sairastu tai että ihottuma ei leviä kämmeniin, päänahkaan ja kaulalle ja että se antaa minun aina välillä nukkua pikkuisen.

4 kommenttia:

Pilve kirjoitti...

Tsemppiä ystävä rakas! Mutta älä revitä itseäsi finaaliin, muista kuunnella itseäsi! Ja kunnioittaa omia oikeuksiasi! Hali!

Markka kirjoitti...

Kannatan kaikkea muuta extremeä kuin raakojen muikkujen syömistä :)

Vt kirjoitti...

Kannatan hiillostettujen neulamuikkujen syömistä. Oliko tässä gallupissa joku palkinto?

Norppa, Noora kirjoitti...

Pulssi nousi lomasuunnitelmat kohdassa..aauuuuuuh - toisaalta mittari piippaa jo pääsiäissuunnitelmienkin kohdalla, joten taidan tyytyä toistaiseksi tehoavaan kieltoreaktio -tunteeseen, ja uskotella että kaikki suunniteltavat asiat ovat vasta valovuosien päässä!