sunnuntaina, joulukuuta 28, 2008

Jouluna Jumala syntyi, paras poika pakkasella

Joulun ihme. Elimistö antaa joulua edeltävänä viikonloppuna periksi ja nostaa kuumeen. Huuhdon onteloita nenäkannulla, kurlaan suolavedellä, ja ehkä ensimmäistä kertaa paino ei nouse jouluna. Mikään ei maistu ja hyvä punaviini menee ihan hukkaan.

Sisko perheineen lentää Helsinkiin aattona. Kolmelta alkaa hämärtää. Isot matkalaukut mahtuvat kuin mahtuvatkin autoon. Kaksivuotias on ihan poikki, mutta virkistyy perillä. Joulun ihme sekin, että täti jaksaa. Lapsia ylipäätään, ja erityisesti siinä kunnossa. Kaksivuotias lähtee mielellään ulkoilemaan tädin ja koiran kanssa. Kaksivuotias tulee myös suihkuun ja nauraa iso intiaani - pieni intiaani -kirjalle ja nukahtaa tassut tädin polvien välissä.

Aattoyön kirkossa laulan, seuraavana aamuna poden kirkollista krapulaa, tulehtunutta nielua kirvelee, ääni katoaa jonnekin kurkkuun ja nenään.

Viimeinen lahjapussi löytyy 27. päivä. Miehen siskon paketeissa on pyyhkeitä ja kynttilöitä.

Ennen viimeistä lomapäivää näen jo työunia. Ei vielä, haluaisin kiljaista, mutta kurkkuun koskee liikaa. Yritän löytää hyvän, puoliksi istuvan nukkuma-asennon ja yritän olla olematta katkera psyykeelleni ja kropalleni, joka on taas päättänyt valita rauhallisen hetken sairastaa.

2 kommenttia:

jospa kirjoitti...

Täälläkin niiskutetaan ja köhitään! Kuin ihmeen kaupalla onnistuimme olemaan terveinä joulunpyhät: tauti iski vasta paluumatkalla. Olen maannut päänsärkyisenä ja kurkku kipeänä kaksi päivää, nukkunut monen tyynyn kanssa (kuulumme näköjään samaan koulukuntaan) ja lorotellut suolavettä sarvikuonokannun kanssa. Tänään kävimme jo kaupungilla huojumassa, mikä rasittikin sen verran, että nyt aion suunnata kuumaan kylpyyn akkainlehden kanssa, kun joululahjakirjat tuli jo luettua maatessa...

Paranemista sinulle! (ja eikös sun kuuluis olla sairaslomalla jos olet sairas?)

Jenni kirjoitti...

Ilman kuumettahan ei ole sairas, eikä saa sairauslomaa. Mäki työpaikalle tuntui itkettävän loputtomalta ja koko päivä on mennyt ääni maassa ja tippa nenänpäässä. Että näin. Varmasti työn jälki on yhtä moitteetonta. Nyt menen vaakatasoon. Niis.

Paranemista sinnekin! Ja hallelujaa ja kippis sarvikuonokannulla:D