Tänään töiden jälkeen oli pitkästä aikaa sellainen olo, että voin työpaikan oven sulkiessani ravistella kaikki työasiat pois itsestäni ja viettää illan keskittyen vain omiin ja kodin juttuihin.
Ja näin tapahtui.
Teimme lettuja ja sitten intouduin siivoamaan. Pesin parvekkeen, makuuhuoneen ikkunan, keittiön työtasot, keittiön lattian ja etsin imuriin erityissuulakkeen, jolla pääsee pattereiden väleihin. Tämä on muuten juttu, joka tunnustetaan vaivalloisesti ja nieleskellen anonyymiporukassa sitten, kunkun homma on karannut rukkasesta.
Kylpyhuoneessa tein sen virheen, että aloin rassaamaan kaakeleiden saumoja karhunkielellä. Olin luullut, että ne ovat palttiarallaa tummanharmaat. Kun ne eivät sitten olleetkaan, jouduin tietenkin käymään läpi jokaisen sauman sentti sentiltä. Ensimmäistä kertaa olen iloinen siitä, että kylpyhuoneeni lattiapinta-ala on kutakuinkin sellaisen Reilu-paahtoleipäviipaleen kokoinen.
Nyt hölkkäämään ja sitten nopeaan, epämukavaan, haaleaan suihkuun (iho räjähtää) ja sitten rapeisiin, hyväntuoksuisiin lakanoihin. Nuuh!
7 kommenttia:
Minä mietin, mitä kaikkea teen ennen kuin jään eläkkeelle 30 vuoden kuluttua. Siis tajunnanräjäyttävää. 30 vuotta. Ehtii siinä kirjan jos toisenkin vinkata...
Päätin, että ensi vuonna ainoa järjestämäni tapahtuma on Helli Kirjastonhoitajaasi -päivä, jolloin viikon ajan jokaisen asiakkaan on tuotava minulle jotain hyvää syötävää, joku kiva lahja, kehuttava minua, hierottava hartioitani ja lausuttava minulle runo.
Sanan "minä" tilalle voi vaihtaa muunkin pronominin, jos on ihmisystävällisellä tuulella.
Karhunkieli kuulostaa pahalta, ja mitenkä on matonhapsujen kanssa, onko ne selvitetty ja ruodussa?
Tuosta erikoissuulakkeesta tulee mieleen "Nainen ja anjovis" -esitys, hauska!
Vihreässä langassa oli just ihan mahtava vertailu siitä, mikä luonnonpesuaine sopii parhaiten mihinkin kohteeseen; sitruuna taisi peitota useimmissa tapauksissa soodan ja etikan. Siinä herra Muskeli kalpenee.
minä yllätin kerran itseni raaputtamassa hellaa sokeripalalla enkä ole koskaan ajatellut olevani sellainen ihminen...kaakelinsaumat voi puhdistaa kloritella ja hammasharjalla ja hellan nupit voi irrottaa ja valkaista kloritessa...
30 vuotta on käsittämättömän pitkä aika ja tuo "Helli kirjastonhoitajaasi" -päivä lanseerataan meillä. Kans. Kerta.
Helen: olen luopunut useimmista matoista koska ne pölisevät. Jesses, minä, joka inhoan kylmiä lattioita.
Pulla: käytän yleensä suihkupulloon tehtyä laimeaa astianpesuaineliuosta, joka tuskin edes vahingoittaa kotimme mikrobeita:D Herra Muskelilla on todellisuudessa porttikielto kotiimme, mainosmusiikki jäi vain korvamadoksi. MrMuscle puhdistaa, peilikirkkaaks pinnat saa!
Ziina: sitä vain löytää itsensä murehtimasta esimerkiksi hellan taustaa. Keittiön kaappien alapuolia. Ja esimerkiksi sitä, mitä WC:n vesisäiliön takana on.
Minä olen luopunut useimmista matoista koska viime kesänä kun hinkutin kaikki matot ihanan mäntysuovantuoksuisiksi, ne olivat lattialla n. 2 kk kunnes olivat lemmikkien erinäisissä eritteissä ja nyt siis odottavat kesää ja matonpesua...
Onnistuin kesällä pesemään yhden pienenpuoleisen maton. Panin sen kuivumaan, mutta yöllä satoi, ja sitten taas satoi, ja matto ei kuivunut kunnolla. Lopulta se haisi ummehtuneelta.
Ensi kesänä sitten...
Lähetä kommentti