torstaina, syyskuuta 27, 2007

Romuna


Mikä toistuu säännöllisesti ja tekee ihmisestä romun? Nyt ei puhuta PMS-oireista. Nehän menevät ohi muutamassa päivässä. Tämä ilmiö kestää neljästä viiteen kuukautta. Emmekä muuten puhu raskaudestakaan, koska raskaus ei yleensä toistu vuosittain koko elämän ajan.

Bingo! Kaamosväsymys. Tuo rampauttava olotila, jonka seurauksena ihminen melkein työkyvytön, laahustava zombie. Haluaisin ryömiä keskuslattiamaton alle ja odottaa helmikuuta. En ottaisi vastaan vieraita, mutta minulle voisi ehkä korkeintaan lähettää tekstiviestejä.

Ensi vuonna pidän lomat lokakuussa. Opiskelen Espanjaa heti, kun saan varman kontaktin aivokuoreeni. Sitten lennän Costa Bravalle, juon Cavaa, joka heikentää elinajan odotettani rutkasti ja syön Tapaksia, jotka nakertavat niitä jäljelle jääviä vuosia. Lopun aikaa voin köllötellä ja tähyllä etelän tummia mie merilokkeja ja torkahdella.

Onko joku kokeillut kirkasvalolamppua tai jotakin troppia? Liikuntaa ja raitista ilmaa saan joka päivä reilun tunnin verran, joten se ei tunnu auttavan. Eikä yhdeksän tunnin yöunet. Järjetön väsymys tuntuu kehossa ja aivoissa koko ajan.

* * *

Kuva lempielokuvani lempikohtauksesta. Kuka tunnistaa, saa multa facebookissa virtuaalikupillisen vihreää teetä!

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Huono hemoglobiini...?

-Ä-

Jenni kirjoitti...

Voi olla. Pitäiskö ottaa senkka.

Livia kirjoitti...

Minä olen kaamosmasentuja. Olen tollotellut kirkasvalolamppua yhteensä neljänä kaamoksena ja se on auttanut. Aamulla puolisen tuntia ja iltapäivällä ennen kuutta toinen puolikas. Avainsanana säännöllisyys ja riittävän aikainen aloittaminen.

Itsetuhoisuus vähenee, suklaan syöminen ruisleivän tapaan laantuu ja töitten jälkeen jaksaa muutakin kuin tuijottaa eteensä ilman räpyttelyä. Kannattaa kokeilla!

Kirvesti kirjoitti...

Jossain semmosessa ihmisen fysiologia ja anatomia -kirjassa joka mulla on, ihminen määritellään "tropiikin päiväeläimeksi". On siis luonnonvastaista asua muualla kuin Afrikan leveysasteilla. Vaikka nykyään terveellisempää.

Tietääkö joku, että katsotaanko niitä kirkasvalolamppuja suoraan päin, vai sytytetäänkö ne vain huoneeseen kun samalla tehdään jotain muuta? Eikö se valo särje silmiä?

Moira kirjoitti...

Holmes syö tällä hetkellä Gerimax-kuuria, siinä on vitamiinit, hivenaineet ja ginsengiä jonka pitäis piristää. Ei nyt voi sanoa että mitään awesome powersia olisi tullut, mutta kyllä tuo kai vähän on potkua antanut. Ja näin pitkän sairauden jälkeen ihan hyvä... Kokeile jotain luontaistuotetta!

Livia kirjoitti...

Ei niitä kannata päin katsoa - ainakaan kauaa! Paras antaa niiden loistaa samassa huoneessa jossa olet ja vaikka lukea siinä vieressä, syödä aamupalaa tms.

hippiäinen kirjoitti...

Tunnistan, tunnistan, se on Coffee and Cigarettes! On muuten loistava leffa. Harmi vaan, etten ole facebookissa (vielä).

Minäkin kaipaisin kipeästi kirkasvalolamppua, pelkkä vitamiinien popsiminen ei tunnu auttavan alkuunkaan.

Foxy kirjoitti...

en tunnistanut kuvaa, mutta onpa 2 kaunista miestä *osunut* samaan kuvaan.

Kirvesti kirjoitti...

Muistan että kerran Villissä pohjolassa oli sellainen jakso, jossa joku vanhahko mies alkoi käyttää kirkasvalo-otsapantaa kaamosmasennusta vastaan. Eli se valo tuli ainakin siinä suoraan silmiin. Sittenhän hän käytti sitä liikaa, sai liikaa virtaa ja muuttui jotenkin yliaktiiviseksi.

Jenni kirjoitti...

Taidan ostaa kirkasvalolampun keittiöön. Siinä kun syö aammiaista niin eiköhän se ainakin herättele. Hippiäinen saa kupillisen vihreää teetä ja Foxy saa olalletaputuksen hyvästä huomiosta:D

Kirvesti: aina on se vaara, että riehaantuu...

Anonyymi kirjoitti...

Mäkikuisma kai auttaa aika monia:

http://www.tohtori.fi/?page=5184117&id=6713095

Ilona

Jenni kirjoitti...

Jos Mäen Kuisma auttaisi... kasvien nimet ovat jo itsessään piristäviä:D

Kimmeli kirjoitti...

Voi ei! Mikähän minua auttaisi, kun nuo kerrotut kaamosmasiksen oireet vaikuttavat minuun keväällä. Silloin ku se valo lisääntyy, minä nuupahdan aivan kokonaan. Mutta nyt, kun on pimeää ja kosteaa, niin voi kuinka minä olen voimissani!

Jenni kirjoitti...

Kimmeli: vaihetaan!