Aamuni alkavat nykyisin näin. Herään siihen, että himoitsen partaäijää. Napsautan vedenkeittimen päälle ja haudutan ison mukillisen Twinings English Breakfast -teetä, johon sekoitan köntän hunalaa ja lorauksen maitoa. Sitten vötkäytän sellaisen ison ruokalusikallisen partaäijää elovena-kauramurojen päälle. Kaikki partaäijän ystävät tietävät, että partaäijä on niin jäykkä jugge, että sitä saa ruokalusikkaan helposti neljäkin desilitraa, annos ei ole siis pieni. Partaäijän päälle tulee tanskalaista melko katkeraa appelsiinimarmeladia ja lisää hunalaa.
Mmm...
Ja edellä mainittu toistetaan kahdesti.
Väinön aamut alkavat nykyisin näin. Kojootti heräilee kaikessa rauhassa, EIKÄ ala heti oksentamaan tai huutamaan ulos ripulijaskalle. Sitten emäntä kaapaisee sen kuppiin ison satsin alkuperäisellä reseptillä väännettyä Yrjölää. Kojootti hinkaa naamaansa parhaaseen mattoon, sillä välin emäntä päivittää. Sitten menemme yhdessä ulos katsomaan, kuinka maailma makaa. Ulkona ollessa Kojootti vääntää suorastaan kauniin, pienen torpedon, jonka emäntä noukkii hauskapussiin.
2 kommenttia:
Mietiskelin tuota Yrjölän puuroa. Joku koiranomistaja sanoi sitä maistaneensa ja miksikäs ei? Kuulostaa erittäin ravitsevalta ja vitamiinikkaalta annokselta. Pannaas kokeiluun. Koirat taitavat nykyisin elää terveellisemmin kuin isäntänsä/emäntänsä. Aikanaan, kun meillä oli tipsu, se halusi täsmälleen samat ruoat kuin me, ainakin maistaa.
Kyllä sillä Yrjölänpuurolla ihminenkin voisi hyvin. Vastaavaahan voi hauduttaa vaikkapa maitotilkan ja suolaripauksen kanssa. Niin, ja ilman sitä naudanmahaa:D
Kyllä meidän perheessä Väinöllä on kaikkein terveellisimmät elintavat. Paljon liikuntaa, riittävästi lepoa ja erittäin tasapainoinen ruokavalio.
Lähetä kommentti