Käväisin eilen kaupungissa ennen töiden alkua ja kiertelin tulevan kotini nurkilla. En muistanut enää, minkälaiset ikkunat asunnossa on. Halusin nähdä, nouseeko sisäpihalle yhtää krookusta ja mitä kaikkea voi kierrättää. Ja mihin suuntaan lähden aamuisin Väinön kanssa.
Satelee. Tänään tehdään asuntoon kosteusmittaus. Toivottavasti siinä ei ilmene mitään huolestuttavaa. Olin tyypillinen itseni asunnon esittelyssä ja konttasin kylpyhuoneen nurkkia mutisten itsekseni - kas näin saat ystäviä, rahaa ja vaikutusvaltaa. Ja hitaita silmäyksiä. Minusta saumat näyttivät hieman epäilyttäviltä.
* * *
Hyvä lukija, voit lopettaa tämän postauksen lukemisen nyt, ellet halua joutua naistenvaivojen verihuuruiseen maailmaan! Vastoin valtiovallan ohjeita jotkut meistä ehkäisevät syntyvyyttä ja käyvät sen vuoksi kerran vuodessa gynekologilla tutkituttamassa synnytyselimensä ja uusituttamassa ehkäisyreseptinsä. Ja kun tutkimukset ovat sen laatuisia, niin paras keino selviytyä Eevan kirouksesta on heittää siitä sopimatonta läppää muiden muijien kanssa.
Keskustelimme sitten aamukahvilla siitä, miten se naiseuden kukkaan survottava terästorpedo oli ainakin airamin termarin kokoinen ja toinen virkailijoista kysyi (kovalla äänellä): "No mitä ne sano sun alapäästä?" Tässä vaiheessa muistimme, että vain seinän (ohuen) ja oven (raollaan olevan) takana on tutkija-parka, joka varmasti on kuullut joka sanan.
Naiseus on iloinen asia. Ja jos miesten täytyis maata kerran vuodessa letku esillä paperilakanalla ja vastata omituisiin kysymyksiin, niin maailmasta loppuisi turvallinen seksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti