lauantaina, joulukuuta 16, 2006

Skool!


Mariskooleista haluttiin kuvia. Tässä yksi setti valojen kanssa, olkaatten hyvät! Eli ihan ovat sieviä, vai väitättekö muuta, eikä minua nyt niin hirveästi riepota, vaikka esine onkin porvarillinen, keski-ikäinen ja niitä on Aivan Kaikilla erään kauppaketjun kampanjan jälkeen. Johonkinhan sitä on ihmisen joulunaminsa lykättävä, niin miksei sitten siihen.

Nyt Dean Martinin joululevy lautaselle ja fiilistelemään. Noh, menkääs siitä etsimään kainalo, johon käpertyä loppuillaksi!

13 kommenttia:

ansku kirjoitti...

Upea kuva ja mariskoolit ovat kyllä ihan kivoja. Taidan olla siitä harvinainen vanha akka, että yhtään mariskoolia en omista enkä pahemmin hinkuakaan. :D
Mukavaa joulunodotusta.oegbeuj

Jenni kirjoitti...

Ennustan, että ennen pitkään saat skoolin esim. lahjaksi... Sehän on juuri sellainen "en keksinyt mitään muuta, mutta tämä on ainakin laadukas ja kiva" -lahja. Tarkkaile sukulaistätejä!

Anonyymi kirjoitti...

Olen yhä sillä kannalla, että Mariskooli on lähinnä heittoase. Vaan ihan tyylikäs kuva kuitenkin.

Ei se kainalo ole suostuvainen. Sillä on jo oma...
-Brandon-

Piikkari kirjoitti...

Miksi minulle kukaan ei osta Mariskoolia. Mökötän. Mariskoolista on parasta syödä jäätelöä. Varresta saa hyvin koko kouralla kiinni, kulho-osaan mahtuu juuri sopiva kimpale jäätelöä. Ja on sitä rumempiakin nähty, hyvä jumala sentään.

Jenni kirjoitti...

Brandon: aina on hyvä olla kauniita heittoaseita käden ulottuvilla! Jalkajousi olkkarin pöydällä herättäisi epäluuloja. Kukaan ei sen sijaan tajua, että otsaan osuva skooli voi tehdä sekin ihan selvää jälkeä!

Ja ei se ehkä ole maailman viimeinen kainalo...

Ja kas, Piikkarikin on henkissä, vaikkei se päivitäkään:) Jos päivittäisit, saattaisi joku vaikka ostaakin sen mariskoolin sulle... Kolkkoa naurua. Menen tästä silittämään angorakissaani ja lipomaan jäätelöä skoolista.

Kirvesti kirjoitti...

Voin kertoa etten ennen tätä blogia edes tiennyt mikä Mariskooli on. Googlella sitten löysin siitä kuvia. Olin aina ajatellut, että kaikki Marimekon tuotteet on tehty kankaasta.

Olivia kirjoitti...

Mariskooli on ihan kaunis, siitä tulee mieleen jokin keskiaikainen viinimalja ja sehän on aina plussaa. Mutta mutta... omani, lahjaksi saatu, on yhä vielä sellofaanissa ja lahjapaperissa keittiön kaapissa. Ollut jo ainakin kaksi vuodenkiertoa. Miten selitän tämän itselleni saati lahjan antajalle?!

Jenni kirjoitti...

Jos keskiaikaisen viinimaljan näköisiä esineitä on ihan jokaisella keräämässä pölyä siellä keittiön "parempien astioiden" osastolla, niin kai sen kauneus ja käytännöllisyys menee vaan ohi. Meillä kaikki astiat ovat melkein päivittäisessä käytössä. Vain vanhimpia vähän suojellaan.

jospa kirjoitti...

Mariskoolit on ihan jees mutta mä haluun ton kulhon missä sulla on narsisti! Just noita oon etsiny ainiaan ja yhä kadun etten raskinu ostaa silloin kerran kun löysin... :(

Mulla on tota samaa kulhoa versiona iso ja vielä isompi, mulle se on the kulhon täydellinen muoto. kade.

Jenni kirjoitti...

Ha ha (silittää angorakissaa). Se on mun jukurttikulho. Ja nyt siellä asuu narsisti. Tosiaan, siinä on muotoilu kauneimmillaan!

minh kirjoitti...

Hitto, katselin just Tallinnan-laivalla anopille Mariskooleja joululahjaksi, mutta ei ollut varaa. itse ottaisin sen rubiininpunaisen ja joisin siitä viiniä!
-minh-

Jenni kirjoitti...

Punainen on se kallein väri, koska sen valmistus on kaikkein hankalinta. Muistaakseni väri on hyvin myrkyllistä valmistusvaiheessa... Mulla on vanha iittalan rubiininpunainen ryyppylasi! Väri on kyllä aivan mielettömän kaunis. Toinen meni tietenkin hajalle (ilmeisesti tiskissä) - siihen oli tullut särö ihan huomaamatta. Mulla kun on se periaate, että astiat ovat käyttöä varten, eivät keräämässä pölyä:(

jospa kirjoitti...

Näin kauan meni ennen kuin tajusin mitä outoa tossa mun kommentissa oli... Siwan kassalla iltapäivällä tajuntaani iskeytyi, että se kukkahan on hyisintti eikä narsisti.