Asser Stenbäck on kristillis-psykologisen homoseksuaalien eheytysliikkeen pioneereja Suomessa. Selailen tyypin kirjoittamaa lirpaketta ja silloin, kun ei huutonaurata, lähinnä puistattaa. Minkä litteän kiven alta näitä ukkeleita oikein mönkii? Ristittynä minua erityisesti häiritsee se, että juurikin kristittyinä esiintyvät perustavat tuollaisia julmia ja tarpeettomia liikkeitä jotakin muuta ryhmää (myös toisia kristittyjä [vrt. Irlannin protestantit ja katoliset]) vastaan. Sen sijaan, että sekin energia käytettäsiin johonkin postitiiviseen, rakentavaan ja yleishyödylliseen.
Asserin mukaan miehinen sukupuoli on aggressiivisempi. Tämä taas ilmenee päämäärätietoisena aktiivisuutena jo poikavuosien leikeissä: "Se luo jännitettä pojan mieleen ja hänen ruumiinsa lihaksiin. Kompensointitarve saa aikaan sen, että hän tuntee vetoa kehittyvään naiseen, tämän ruumiin ja olemistavan pehmeytyeen" (1993, 6).
Asserin mukaan homoseksuaalin äiti on liian intiimi ja nielaiseva ja tukahduttaa pojan normaalin aggressiviisuuden: "Miehinen sukupuolirooli rakentuu suuressa määrin synnynäiselle agressiivisuudelle ja biologiselle tarpeelle hallita" (mts. 29). Vastaavasti naisellinen sukupuolirooli rakentuu ilmeisesti suuressa määrin synnynnäiselle taipuisuudelle ja biologiselle tarpeelle alistua. "Kulttuurin on luotava viisaita ja hyviä isiä ja äitejä, jotta kasvava miespuolinen nuorisomme ei ajautuisi homoseksuaalisuuden käsivarsille" jatkaa Asser ja lukija pyyhkii sylkiroiskeita silmälaseistaan.
Asser väittää ristiriitaisesti, että aggressiivisuus ja tarve hallita tai hoivavietti ja tarve alistua perustuvat biologiaan, mutta homoseksuaalisuus on opittua. Finnqueerin mukaan Asser on jopa suositellut homoseksuaalien kastorointia, minkä seurauksena homoseksuaalisuuden tukahduttamat taipumukset ja ominaisuudet pääsevät kehittymään.
Ihminen on hänen anatomiansa. Reproduktiivinen nainen on passiivinen pelto, joka kylvetään tuottamaan aggressiivisia heteromiehiä ja passiivisia heteronaisia heidän hallittavikseen. Jos äiti epäonnistuu kasvatuksessa, voidaan homopoika vielä opettaa ehjäksi heteroksi: "Ymmärrä, että suurin ongelmasi on persoonallisuutesi vajavainen maskuliinisuus. Tule siksi mikä olet! Tule yhä enemmän ihmiseksi ja mieheksi!" (mts. 33). Hyvä Asser ja hallelujaa. Me naiset ja muut poikkeavat hurrataan ylivaltasi logiikalle. Onneksi minullakin on kohtu, niin ei tarvitse turhaan vaivata pikku päätä ajattelulla.
20 kommenttia:
Hallelujaa Asser ja kanssaveljesi! Siis ihan silleen platonisesti veljet, ei toki muuta.
Ottamatta sen enempää kantaa homoseksuaalisuuden syihin, kauhistelen sitä tuskan ja ahdistuksen määrää, jota homoseksuaalit tai muuten kristillis-siveellisestä ihanteesta poikkeavat ovat joutuneet männävuosina kokemaan, kun heitä on oikein kunnolla synnintunnolla ja helvetin tulella uhkailtu. (Ja osin vielä nykyäänkin.) Asser ja kumppanit ovat varmaankin tuolla pseudopsykologiallaan olleet vielä siitä pehmeimmästä päästä.
Asser Stenbäck oli psykologian tohtori ja Turun yliopiston professori. Se jyrinä, jonka kuulet, on auktoriteetin jylyä. Stenbäckin ajatukset vaikuttivat aika pitkälle 70-luvullekin.
Nooh, ei anneta Asserin tieteellisen auktoriteetin hämätä. Professorikin voi pseudoilla, kun tarpeeksi arkoja asioita kaivellaan ja ne halutaan pukea tieteen kaapuun. (Kuvainnollisesti.)
Jyrinä on hillitön, mutta kohtuni ultraäänet ylittävät sen kirkkaasti.
Kaikkea sitä saakin kuulla ja lukea vielä vanhoina päivinään. Johan on aikoja sitten kallistuttu luonnontieteellisen selityksen kannalle. Mutta että Asser on sitten päätynyt puhtaaksiviljelemään setä-Freudin nais- ja äitivihaa (vrt. esim. peniskateus, oidipuskompleksi)!
Ei ole Asserissa ja sielunveljissään tosiaankaan mennyt akateeminen sivistys hukkaan! :P
Julkaisen nyt tämän ennen kuin ehdin miettiä itsesensuuria. Tää on niinku eräänlainen ”second opinion”.
Niin, minä olen käynyt noin 4 vuotta nyt psykoterapeutilla. Mun psykoterapeutti sanoo, että homoseksuaalisuus on psykoseksuaalisen kehityksen jonkinlainen häiriö. Homoksi ei synnytä, vaan homoseksuaalisuus on ”hankittu ominaisuus” (luultavasti virallinen psykologinen termi). Nykyään kun sanotaan, että homoksi todellakin synnytään, niin se on PT:n mielestä jonkinlainen yritys kieltää tosiasiat ja pakko pohtia omaa elämäänsä. Koska onhan sellainenkin näkemys, että skitsofreenikoksi synnytään, vaikka ei sekään ole totta.
Niin, PT sanoo, että homoseksuaalin isä on heikko mies yleensä. Siitähän se johtuu. Ja jos isä on heikko se saattaa johtaa myös ateismiin. Froidi näki pikkupoikana kun joku toinen mies löi hänen isältään hatun päästä. Sigmundia hävetti kun isä oli niin voimaton. Mutta Jumala = Oma Isä. Ja koska Jumala ei voi olla heikko, heikon isän pojasta saattaa tulla eitheist. (Freudhan aikuisena suhtautui uskontoon melko kielteisesti.)
Terapeuttini ei tosin usko mihinkään eheyttämiseen sun muuhun, vaikka sanoikin, että joidenkin homoseksuaalien seksuaali-identiteettiä voidaan muokata (en muista käyttikö hän tuota sanaa) johonkin suuntaan. Sen sijaan ”strukturaalisille homoseksuaaleille” ei voi tehdä mitään. Eivätkä homot hänen mielestään ole muita ihmisiä ”sairaampia” tms., kun sitä kyselin. Mutta heillä kuulemma on usein ongelmia seksuaali-identiteetin alueella. He ovat ”surullisia tapauksia” sillä osa-alueella. Eli homoseksuaalinen sukupuoli-identiteetti ei kait hänen mukaansa ole kovin vahvasti rakentunut eikä kestävä. Koska homonaiset eivät kykene elämään suhteessa joka sisältäisi ”genitaalitason” kanssakäymistä, vaan päätyvät elämään yhdessä kuin ystävättäret. Homomiehet taasen eivät kykene yleensä sitoutumaan, eli harrastavat parisuhteesta huolimatta seksiä usein muidenkin kanssa.
Miksi se olisi mielestäsi tavattoman ristiriitaista, että aggressiivisuus ja passiivisuus olisivat biologisia ominaisuuksia ja homoseksuaalisuus opittua? (Ehkä en lukenut kunnolla.)
PS. Terveisiä Louhelle. Mun PT sanoo myös kaikilta naisilta löytyvän peniskateuden... but that’s another story. Kun tästä tuli muutenkin näin pitkä, sori.
Kirvesti, jos oikein arvaan, terapeuttisi ajattelee myös, että autismi johtuu puutteellisesta varhaisiän vuorovaikutuksesta. Näitä vaikeasti väärässä olevia jäärä-ammattilaisia löytyy valitettavasti yhä runsain mitoin. Huoh.
Itse olen sitä mieltä, että kun tosimiehet käyvät harrastamaan seksiä, naiset ovat siinä vain tiellä!
Ainahan näitä. Tässä anatomisessa muodossani kun minut homoseksuaaliksi mielletään niin saanen sanoa sanan tai kaksikin. Minun kyökkitsykologinen teoriani on se, että seksuaalinen suuntaumus ei ole synnynnäistä eikä ole hankittua vaan pelkästään mieltymys. Toiset juo teetä, toiset kahvia - toiset syö tummaa suklaata, toiset valkoista - toiset sekaantuu vastakkaiseen sukupuoleen, toiset samaan... Eihän kukaan yritä sitäkään selittää jollain lapsuustraumoilla, että miksi joillekin maistuu piimä paremmin kuin maito.
Tuohon kivikautiseen sairauskäsitykseen moni suhatutuu jo nykyään huumorilla - jos homoseksuaalisuus on sairaus niin soitanpa töihin, että olen kipeänä...
Minua tämä jatkuva selitysten etsiminen turhauttaa, koska eihän homoseksuaalisuudessa ole kyse minkäänlaisesta poikkeamasta. Pelkästään yhdestä helkkarin yhdentekevästä mieltymyksestä.
Kuvittele miltä tuntuisi selittää joka himpskutin tärkeiliälle miksi tykkäät enemmän mustasta teestä kuin vihreästä. Ja selitykseksi ei hyväksyttäisi "se on hyvää" tai "kun vaan tykkään". Hiukset lähtee vähemmästäkin.
Anteeksi purkaus. Ehkä olen äidin hyväksikäyttämä ja isin hyljeksimä lapsiparka, kun olen jokasuuntaan kiero.
Surullista on se, että taas vanhempia pyritään syyllistämään. (Ja vielä asiasta, jossa ei ole mitään syyllistämistä.) On vanhempia, jotka ottavat nuo puheet tosissaan paremman tiedon puutteessa ja sättivät itseään lopun elämäänsä. Sellainen on kamalan julmaa.
-Brandon-
Kiitos terveisistä, Kirvesti : ) Vai on psykoterapeuttisi sitä mieltä, että naisilla on peniskateus! Hän ei olekaan tavannut minua vielä : D
Terveisiä terpallesi: Jotkut ne jaksavat projisoida omia neuroosejaan jopa potilaisiinsa. :O
Louhi:
(Ehkä tämä loukkaa jotain blogimaailman sääntöjä, että keskustelen blogin kommenttilaatikossa toisen kuin bloginpitäjän kanssa, anteeksi siitä.)
Terapeuttini sanoi, että monet hänen potilaansa, kun hän heille peniskateudesta puhuu, pitävät sitä typeränä höpinänä. Että älä nyt tollasta viitti. Mutta kuulemme se sieltä aina löytyy, jos etsitään. Hän taisi käytti tätä havainnollistamaan jotain mun systeemejäni. Että mullakin on jotain mitä en suostu itsessäni hyväksymään tms.
Kysyinkin sitten häneltä, että ovatko miehet sitten kateellisia klitoriksesta, kun sehän on vielä parempi kuin terska jne. Ja hän sanoi, että ei, kun miehet ovat kohtukateellisia. Tai sisätilakateellisia itse asiassa. Ja että kaikki miehet tuntevat ainakin jotain alitajuista kaunaa naisia kohtaan, koska heillä on sisätila, mutta miehillä ei. PT myös sanoi, että naiset tämän takia miehiä enemmän tykkäävät sisustamisesta. Kun he ovat niinku ”inner space people”.
Sanoin hänelle myöhemmin, että Wikipediakin kuule kertoo, että peniskateuteen nykyään uskovat psykoanalyytikot/terapeutit ovat verrattavissa tähtitieteilijään, joka uskoisi edelleen auringon kiertävän maata. Hän vain naureskeli.
Joo mut en tosiaan tiedä mitä peniskateus tarkoittaa... Ehkä senkin määritelmä on muuttunut aikojen saatossa. PT:ni ainakin sanoo olevansa neuroottinen. Se kun on ihmisen korkein kehitysmuoto. Freudin mukaan.
Hyvä pointti tuo, että vanhempia pyritään syyllistämään - asiasta, jossa ei ole mitään syyllistämistä. Seksuaalisuus on ainakin minun mielestäni erittäin intiimi ja henkilökohtainen asia - mutta niin merkityksillä ja arvoastelmilla ladattu, että kaikki voivat mielestään sanoa jotain toisen tavasta toteuttaa seksuaalisuuttaan. Ja tietenkin tuomita sen hyvinkin nopeasti, koska se on a) väärin ja moraalitonta tai b) jotain hyvin houkuttelevaa, mutta itselle mahdotonta.
Itse olen sairastanut moneen otteeseen masennusta ja luulen, että se on ollut koodattuna geeneihini hedelmöitymisestä asti. Olen aina ollut siihen suuntaan ns. kallellaan, melankolinen ja asioita hautova, ja olen sitä varmaan hautaan asti.
Ooh. Vielä pitää vikistä lisää. Vai on neuroottisuus ihmisen korkein kehitysmuoto? Jumangugge. Kas kun minun terapeuttini ei ole tuota sanonut, vaikka on useaan otteeseen todennut minun olevan neuroottinen. Ja tunnistan sen itsekin.
Nyt voinkin hyvällä syyllä kohottaa leukaani kohti tähtiä. Niin kehittynyt kun olen...
Itselläni ei ole mitään kyökkitsykologista mielipidettä eikä teoriaa homoseksuaalisuudesta tai peniskateudesta. Olen itse usein kateellinen miehen roolille yhteiskunnassa, mutta peniskateutta en ole ainakaan tietoisesti kokenut, mutta varmasti jonkin teorian mukaan minussa olisi sellainenkin piirre havaittavissa.
Ja sitten tunnustuksenomaisesti: minähän olen romantikko. Mielestäni ihminen rakastaa ihmistä, genitaalien rakenne ja käyttö ovat toissijainen asia (ihon pinta-ala on aika suuri, seksiäkin harrastetaan koko kropalla ja kaikin aistein. Itse olisin aika masentunut, jos seksi olisi vain "sen" törkkäämistä "sinne").
Ja homoilu on miesten hommaa!
Mutta jotakin uskomuksia voin minäkin täällä levitellä:
Ensinnäkin raja sairaan ja terveen välillä on neuvottelukysymys: sairauden leimaahan käytetään myös arvokeskustelun käsikassarana. Tällöin biologia ja anatomia ON kohtalo. Minulla on kohtu, olen reproduktiivinen. Minun KUULUU hedelmöittyä ja lisääntyä. Minulla on tissit. Minun KUULUU imettää jälkeläisiäni. Maitoa voi tulla kuusikin vuotta. Imetän niin kauan kuin maitoa riittää. Rasvaa kertyy helposti, jos ei liiku lihasvoimin. Myyn auton... Kulttuurievoluutio unohdetaan äkkiä, jos tarvitaan näpsä argumentti: äläkä väitä vastaan vaan käy selällesi!
B: ajatus homoseksuaalisuudesta mieltymyksenä on mielenkiintoinen, miksei siinäkin voisi olla vinha perä...
Kirvesti: kiitos pitkistä kommenteista. Vanhat teroriat toimivat ainakin tehokkaina keskustelunherättäjinä, vaikka Froid ei olisikaan enää kaikilta osin ajankohtainen. Kommentoikaa toistenne kommentteja kaikin mokomin! Itse olen kyllä taipunut ajattelemaan niin, että Freud teki teoriaa omista ongelmistaan ja päähänpistoistaan. Montako homoa hän itse asiassa tunsi? Jos kerätään tuhat leskiäidin kasvattamaa lasta ja verrataan heidän seksuaali-identiteettejään, niin onko niissä havaittavissa yhteneväisyyksiä, joita ei ole selitettävissä muuten, kuin poissaolevan isän avulla?
Diö gaad.
Mikä hurja postaus ja kommenttiosio täällä majaileekaan.
Se häpykarvavierotteinen gynekologikin on kuulemma Turun yliopistossa. Mä en ny ollenka tajua, mimmose pesäs ne siä oikee möyhisis.
Saara: täällä on simmottis juttui, että kommenttejakin tulee ihan homona! Turku on paheiden pesä.
Tää jälkijuna osallistuis taas perästäpäin(sic) keskusteluun: Jostain syystä tuo mieltymys-teoria on minun mielessäni ollut useinkin. En vain pidä sitä mitenkään vedenpitävänä, koska on ihmisiä, jotka ovat homoseksuaaleja, mutta elävät heteroseksuaalisesti väkisin koko elämänsä tai suuren osan siitä.
Sen sijaan mieltymysteoria saattaa päteä esim. addikteilla monissa asioissa(huom. saattaa päteä!): olet nuori, haluat kopaista vaikka erilaisia huumeita ja satut mieltymään vaikkapas heroiiniin. Pidät olotilasta, joka se sinulle tuo. Perheessäsi ei ole hylkäämistä, väkivaltaa tai puutetta, tahi alkoholisteja/riippuvaisia todistamassa geneettistä perintöä riippuvuuden syyksi. Haluat käyttää, koska pidät olotilasta, jonka huumeesta saat. Sitten jäät koukkuun, kuten erilaisiin mielihyväreseptoreihin vaikuttavia aineita käyttävät jäävät. Se, kuinka pääset eroon riippuvuudesta, onkin sitten eri juttu. Jos huomaat, että riippuvuus vahingoittaa sinua, kärsit siitä, etkä oikeastaan halua elää sillä tavalla, yrität lopettaa. Kärsit hirveät vieroitusoireet sekä psykologiset oireet, himot sun muut ja elät yhtä kokemusta rikkaampana, tietoisempana itsestäsi, raittiina loppuelämäsi.
Tai sitten toteat miellyttyäsi vaikka siihen heroiiniin, että en voi elää ilman tätä, en pääse tästä koskaan eroon, koska olen sairas ihminen, tarvitsen tätä enemmän kuin tarvitsen elämääni, et voi lähteä vieroittumaan siitä samanlaisella menestyksellä, kuin ensimmäisen esimerkin kaveri. Uskon, että tällä jälkimmäisellä esimerkillä on addiktiosairaus, joka tekee raittiuden saavuttamisen vaikeammaksi kuin sellaiselle, joka on jäänyt koukkuun mieltymyksestä tai olosuhteiden(esim. sota, mahdollisuudet lievittää inhottavia olotiloja ja irtaantua siitä sodan kokemisesta hetkeksi)annettua mahdollisuuden käyttöön.
Mielenkiintoisia kysymyksiä nämä taipumukset ja ominaisuudet ja homoseksuaalisuus on niistä varmaan sellainen, jolle ei koskaan löydy oikeita, aukottomia vastauksia. Teorioita voi silti aina kehitellä ja kehitelläänkin, ja miksi ei kehiteltäisi...
-minh-
Minh, kiitos pohdiskelevasta kommentista... Tarvitseeko muuten homoseksuaalisuuteen löytyä "ratkaisu"? Seksuaalisuuden ilmenemismuotoja on niin monia, ja miksi sukupuolet ovat niin kulttuurillisesti eriytyneet?
Ja mihin tässä yhtälössä ängetään se suuri x, rakkaus?
Ihan hirvittää, että tuommoisia tarinoita tuollaiselta tasolta ammutaan. Mutta ei se mitään: vielä pahemmin paukutellaan vielä korkeammillakin tasoilla. Asserilla on kannattajansa - valitettavasti. On tavattoman suuri siunaus, että en ole joutunut hänen "eheytettäväkseen".
Ihminen, jolla on kriisi seksuaalisesta tai sukupuolisesta identiteetistä kaipaa minunkin mielestäni hieman erilaista tukea ja kannustusta. Eheyttäminen kuulostaa niin kauniilta, mutta sen lähtökohta on se, että yksilö on taipumuksiensa vuoksi viallinen ja tarvitsee korjausta. Korjausta mihin? Tullakseen henkilöksi, jonka mielestä kärjistetysti sanottuna kastraatio on okei ja naisten tehtävä on olla patjana.
Minhin näkökulma addiktiosairauteen on mielenkiintoinen. Kuitenkin pidän yhä tätä loistoteoriaani hyvänä :) Tottakai omia luomuksiaan pitää rakastaa :D
Niin siis otetaanpas nyt vaikka esimerkki, että tykkäisin kauheesti Maraboun suklaasta. Vaan yhteiskunnan mielestä sen syöminen olisi vääryys ja kauhistus, joten pitääkseni kulissit söisin vain Fazeria. Samalla tavalla toimii mielestäni nämä joidenkin homoseksuaalien väkisin ylläpidetyt heterosuhteet. Kun pelätään yhteiskunnan tai läheisten reaktiota niin sitten pyritään piilottamaan se oma mieltymys itseltäänkin.
Jenni, sitä minäkin olen ihmetellyt, että miksi homoseksuaalisuuteen pitäisi löytyä joku selitys ja ratkaisu. Onhan sitä etsitty ja ehkä sitä ei ole juuri siksi löytynyt, kun kyse on vain mieltymyksestä...
-Brandon-
Asioita, joihin sen sijaan pitäisi ehdottomasti löytyä ratkaisu:
-tasa-arvon kysymykset
-lisääntyvä väkivalta
-ilmastonmuutos
-globalisaation ongelman
-kasvavat liikennepäästöt
-sosiaalinen eriarvoisuus
-lasten- ja nuorten psyk-ongelmat
Se, mitä aikuiset touhuavat kaikessa rakkaudessa ja yhteisymmärryksessä makukaammarin puolella tuntuu näiden ratkaistavien asioiden rinnalla pienemmältä ongelmalta. Miksi muiden ihmisten parisuhteesta pitää olla yleisellä tasolla kiinnostunut? Ei minua välttämättä kiinnosta heteroystävienikään parisuhteellisuus & seksielämä.
Lähetä kommentti