tiistaina, elokuuta 08, 2006

Tilataan nippu hyvänlaatuista zeniä

Olen kömpelö ihminen. Hutiloin, kaatuilen, törmäilen, tönin. Pudottelen, sohin, kompuroin. Kohellan, sählään. Erään luotettavan todistajan mukaan olen tumpeloin ihminen, jonka hän tuntee. Se on hyvin mahdollista. Olen tumpeloin ihminen, jonka itsekään tunnen. Uudet lasit täyttivät eilen neljä päivää. Vein ne tänään korjattavaksi. Kesken puutarhatöiden tunsin, kuinka näköni hämärtyi: toinen linsseistä oli jorttaanissa. Kirosin kuin poliittisesti epäkorrekti tukkihenkilö ja vietin tovin kontillani. Eihän se koskaan löytynyt.

Toisen teorian mukaan omistamani esineet ovat hauraampia ja heikkolaatuisempia, kuin muiden omistamat esineet. Tätä tukee myös mustelma-alttiuteni. Kinttuissani saattaa olla Euraasian mantereen kokoisia mustelmia, joiden alkuperä ja syntyhetki ovat tuntemattomat.

Kolmannen teorian mukaan olen väkivahva ja minun on vaikeaa kontrolloida supervoimiani.

Haluaisin uskoa toiseen ja kolmanteen teoriaan, mutta valitettavasti minun on myönnettävä, että ydinolemukseni ja sisimmän minuuteni totuus on olla kömpelö.

Kerroin tästä työkaverilleni. Näytin viimeaikaiset mustelmat. Rikoin kahvipannun.

* * *

Kömpelyys liitty usein liikunnalliseen lahjattomuuteen tai hienomotoriikan vatulontiin, tasapaino-ongelmiin tai sairauksiin. Minulla ei ole mitään "oikeaa vaivaa", tapaturma-alttiudelle ja oudolle taipumukselle kävellä päin huonekaluja ja ovenkarmeja ei saa diagnoosia. Varmaankaan. Kyökkitsykologisesti kyse on stressistä, vitutuksesta, jännittämisestä tai näiden olotilojen yhdistelmästä. Tarvitsen elämään zeniä ja tasapainoa. Ja mahdollisesti piakkoin lonkkahousut ja foliolla vuoratun turvakypärän.

9 kommenttia:

pagisija kirjoitti...

Allekirjoittaneella yksi ressin oireista on tavaroiden - tietysti särkyvien - holtiton pudottelu. Monesti vasta se havahduttaa siihen, että ehkä, kenties, olisi syytä laskea hieman kierroksia.

Miira kirjoitti...

Mutta jotkut meistä vaan saa helpommin mustelmia huomaamattaan.. *käsi pystyssä*

sydämellisesti kirjoitti...

kuules nyt lukieesa kaadoin lasillisen päälleni!

Jenni kirjoitti...

Pagisija: ehkä vaihdan kahvin vihreään teehen.

Miira: nii... Olen edelleen hyvälaatuisten lonkkahousujen kannalla.

Sydämmellisesti: anteeks!

Anonyymi kirjoitti...

mustelma-alttius on selkeästi jokin kumma taannoisten ydinonnettomuuksien aiheuttama geenimutaatio. minä olen aina ihan mustelmilla ja harvoin tiedän edes mihin olen itseäni kolhinut. etenkin jalkani herättivät jo lapsuudessa neuvolantädin epäilykset perheväkivallasta.

en ole niinkään vamma-altis yksilö, mutta ne mustelmat... niitä vain tulee jostain. toiset saavat pisamia ja toiset mustelmia...?
-strangelove-

Ziina kirjoitti...

suosittelen joogaa, jollei mielenrauha löydy sen avulla, niin ainakin olet hetken aloillasi ja toivottavasti tapaturmaturvallisessa tilassa.

ps:minulla ja tyttärelläni on äidiltäni peritty alttius mustelmiin.

kukkis kirjoitti...

Minä olen diagnosoinut itseltäni jonkinlaisen tasapainohäiriön, koska olen aina mustelmilla ja autossa mulle tulee helposti paha olo. Näin sitä selviää käymättä ikinä lääkärillä. Tosin tuo supervoima-teoria kuulostaa myös hyvinkin mahdolliselta ... hm ...

P.S. Sinut on haastettu :)
http://kukkamaa.blogspot.com/2006/08/liuta-kirjailijoita-ja-yksi-lukija.html

Jenni kirjoitti...

Strangelove: leikin rapakoissa, kun Tshernobyl räjähti. Ehkä sain tapaturma-alttiuden säteilyvaikutuksena...

Ziina: joogalogiikkasi on pettämätön.

Kukkis: jokainen voi olla oman elämänsä Jorma Palo ja Sarasvuo!

sydän kirjoitti...

joo ei se mitään se oli uskomatonta, mietin vaan, pitäisikö lukea edelleen...