tiistaina, elokuuta 29, 2006

Hupakoksi

Olo on yöllisen ukkosen jäljiltä edelleen kirkas ja jotain muuta... ehkä hupakkomainen... Tunnen olevani kevyt ja paljas kuin sulka, pelkkää itseäni ääriviivoihin asti. Kiltteydestä voi tulla kipeäksi, mutta niin voi vahvuudestakin - jos tuntee koko ajan tekevänsä vääryyttä itseään kohtaan. Vahvuuden esittämisestä luopuminen on kuin saisi vihdoin sopivankokoiset kengät jalkaan kaikkien ahtaiden ja hiertävien jälkeen. Vahvuudesta luopuminen tuntuu samalta, kuin huonolaatuisten stringien vaihtaminen puuvillaisiin mummopöksyihin. Kohtelen itseäni ystävällisesti, olen ansainnut sen siinä missä muutkin.

Kiltille ja vahvalle on kummallekin kaikkein vaikeinta saada muut tajuamaan muutos. Olla ulos asti auki ja sanoa ne tärkeät asiat: tämä inhottaa minua, se pelottaa minua, ei missään tapauksessa, kyllä ilman muuta, tästä minä nautin, tätä minä rakastan. Opettelen itseilmaisua. Uskallan sanoa, että en minä tiedä, minulla ei ole tästä asiasta mielipidettä. Olin hetken aikaa varma, että olen tulossa hulluksi. Nyt olen sitä mieltä, että olen tullut paikalle. Minä olen nyt läsnä ja yritän selviytyä ilman rooleja.

* * *

Mies sanoi: minusta olisi ihanaa, jos sinä turvautuisit välillä minuun. Minusta kukaan ei voi sanoa mitään kauniimpaa.

5 kommenttia:

Minna Wilhelmiina kirjoitti...

Olen todella iloinen puolestasi.

Ja kyllä, minusta ainakin on mielenkiintoisempaa pyrkiä rehellisyyteen kuin tyylikkyyteen. Toisen rehellisyydestä voi lukijakin löytää jotain itsestään, niin kuin minäkin, nyt. Kiitos. :)

Anonyymi kirjoitti...

Aaaaa, mä oon niin ylpee susta! Upeaa!

Jenni kirjoitti...

On kyllä hauskaa saada täällä online vertaistukea:D:D Aika ylellistä!

Anonyymi kirjoitti...

Sydän suli! Sanoisipa minullekin joku joskus noin!

Anonyymi kirjoitti...

ehkä kuitenkin olisi parempi, että mies tietäisi, että tukeudut häneen - eikä vain toivoisi sitä. niitä sellaisia vaan on aika harvassa. enää en edes mieti kestääkö joku tukeutumistani vai ei - ilmeisesti miehistäni moni ei ole ymmärtänyt tai huomannut, kuinka heihin tukeudun...