Peipi, its laav

Pelätty verkkokomeron siivous on kohdattu ja suoritettu. Tai aloitimme homman yhdessä miehen kanssa ja minä livistin lenkille, minkä jälkeen ongelma oli hoidettu. Aaah. Aviomies on iloinen asia. Muutenkin aviomiehen kanssa on ollut niin lystiä kuin ikinä. Elävää musiikkia on kuunneltu, herkkuja on syöty, kaapille on löytynyt paikka sulassa yhteisymmärryksessä. Olen avioliittomyönteinen henkilö ja suosittelen kyseistä parisuhdemuodostelmaa henkilöille, jotka eivät pelkää haasteita, ovat valmiita suuriin uhrauksiin, joilla on paljon kuivia varapäreitä ja rutkasti maalaisjärkeä, YK-tason diplomaatintaidot, kyky virittyä salamana eriaisille taajuuksille taustakohinasta ja häritsevistä signaaleista huolimatta ja jotka osaavat samanaikaisesti sekä puhua kuin Runeberg ja kuunnella kuin Dr. Phil. Ja kyky rakastaa, sillä ilman rakkautta olen kuin helisevä tiuku ja kilisevä vaski.

Rakastaminen on oikeastaan taito. Luulisi, ettei rakkautta voi suostutella, mutta koulutetaanhan kissojakin. Ei niitäkään pakoteta loikkimaan renkaasta ja kiipeilemään ja tasapainoilemaan, tilanteet vain tehdään sellaisiksi, että haluttu toiminto on kissan mielestä kaikkein jännittävin, kiinnostavin ja hauskin mahdollinen. Entäpä jos rakkaudellekin voisi tulla alttiiksi, tehdä olosuhteet sellaisiksi, että rakkauden on helppo tulla ja jäädä? Minä olen vakaasti sitä mieltä, että rakkautta pitää ansaita ja houkutella. Ja onko marttyyriä helppo rakastaa? Kissaa ei voi komennella eikä rakkautta voi pakottaa mutta kumpaakin voi maanitella ja hoitaa.

Rakkauden taidosta sisustamisen ongelmiin. Nyt pitäisi taikoa jostain runsaasti lundiaa työhuoneeseen, jotta kaaos saisi muodon ja järjestyksen. Jos sinulla on (208X30 avotikkaita ja 100X30 hyllyjä ja lasi/puuovia tai jotain niistä), ja haluat myydä, etkä asu Ivalossa, niin viesti viestilaatikossa. Haemme autolla ja maksamme rahalla.

Ai niin, kuva lainattu osoitteesta http://www.uta.fi/~mt55908/kiltsut.htm.