keskiviikkona, kesäkuuta 28, 2006

Älä mene näille sivuille jos:

1) On yö ja joudut huutonauramaan ääneti: päästäsi voi revetä suoni
2) Olet työpaikallasi ja joudut huutonauramaan ääneti ja hytkymättä: saatat tukehtua automaattikahviin
3) Olet ollut ikäsi Black n' Decker -naisia ja juuri löytänyt neuleharrastuksen.

En koske puikkohin enää ikinä.

Youknitwhat?

7 kommenttia:

Veera kirjoitti...

Black 'n Decker -naisia. Ehdottomasti.

Jenni kirjoitti...

Jep jep. Tulee mieleen menneisyyden TV-kuuluttaja Irene Usvasalo (?), jonka kulloistakin neuluepuseroa oikein jännitettiin...

Anonyymi kirjoitti...

Usvasalo on hieno sukunimi! Saatanankumpu olisi vielä hienompi, mutta sellaista ei taida olla olemassa. Kain Julianus Saatanankumpu olisi komea olla. Turun seudun puhelinluettelosta löytyy tosin Aallonloiske. Mutta itse asiassa paras suomalainen sukunimi koskaan on Köykkä. Siinä on öö ja ää ja yy ja kaksoiskonsonantti. Sillä olisi hieno tehdä kansainvälistä uraa.

Nyt minun pitäisi vielä päästä jonkun Köykän kanssa naimisiin, ikävä kyllä puhelinluettelon ainoa Köykkä on rva., joten hän ei taida olla enää naimaiässä.

Ainoa kosketukseni kutomiseen (meinasin kirjoittaa kutemiseen) oli ekalla luokalla, kun virkkasimme jotain... Vai onko virkkaaminen kutomista? Lisäksi seiskaluokalla oli pakolliset tekstiilityötunnit teknisessä työssä oleville (siis lähinnä pojille). Teimme farkkukankaasta kynäpenaalin! Se pelitti ihan tämän vuoden puolelle, mutta päätin sitten "vapauttaa" hänet, ja ostin Marimekon punaisen penaalin tilalle.

(Teknisen työn opettajamme oli muuten hyvin sovinistinen ryhmässämme ollutta muutamaa tyttöä kohtaan. Muistan miten hän ehdotteli heille "alan vaihtoa", koska tekninen työ on niin "raskasta".)

-Kirvesti

Jenni kirjoitti...

Kain Julianus Saatanankumpu. Täytyy ihan maistella tätä *nirsk* pelottavaa (?) ja perverssiä (?) nimifantasiaa. Siirryin itse tekniseen kässään neljännen luokan keväällä ja sain houkuteltua pari mimmiä mukaani. Kun tyttöjen ja poikien piti vaihtaa muutamaksi kuukaudeksi, sain vapautuksen, koska pojat ompelivat itselleen bokserit.

Pikkusiskoni luokalla oli taas pari kundia, jotka olivat ihastuneet tekstiiliin. He olivat hyviä ja bonuksena he saivat hengailla tyttöjen kanssa:)

Lempilaitteeni on vannesaha, mutta ei oikohöyläkään huono ole.

Anonyymi kirjoitti...

minä menin tekstiilikässään, koska en ujona tapauksena uskaltanut olla teknisen työn ainoa tyttö.

mutta en olekaan vielä kertonut sinulle ihan parasta uutista. rakastava isäni osoitti muutama päivä sitten lempeän luonteensa ja hankki minulle isot punaiset pulttisakset.
-strangelove-

Kaura kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Kaura kirjoitti...

Toi on liian hieno. Voi herttinen. Vatsalihastreeni oli melko voimaperäinen! Tuota voisi suositella missä tahansa bodari- tai core training -mestassa!

Kirvestille terkut, että ainakin kerran Pinserin Samikin nimi oli kirjoitettu jossain ulukomaan julkaisussa muodossa Kvykkd.