maanantaina, kesäkuuta 26, 2006

Jussirapo

Juhannus sujui perinteitä kunnioittaen - joskin epätavallisen fiksusti. Keskustelin erään vastakkaista näkemystä edustavan ystäväni kanssa Suomen sosioekonomisesta ilmastosta - eikä kumpikaan yrittänyt raapia toisen silmämunia. Amazing. Jotain kertonee se, että sain ystävältä lahjaksi Tony Halmeen kirjallisen tuotannon, eikä hän varsinaisesti kuvitellut, että heittäisin riemunvoltteja.

Huoneessa majaili myös nainen, jonka kanssa joraaminen siirtyy aina yhdeksännelle asteelle. Ja rantaelämä. Ja yleinen maailmanparannus (pääaineeni yliopistossa). Ja kas, parantelen seuraavat kuusi kuukautta joraamisen aiheuttamia urheiluvammoja, ystävättären selällä voisi grillata kasslerlihaa ja maailma ON parempi paikka. Ihan selvästi. Mainiota ja oivallista seuraa!

Siippaakin katselin torstaista sunnuntaihin vaaleanpunaisin laskettelulasein. Mikäli emme olisi naimisissa, yrittäisin taatusti tyrkyttää itseäni hänelle, aivan häpeämättömästi ja ilman estonpuolikastakaan. Mainio ja oivallinen mies minulla!

Juhannus huipentui siihen, kun suhasimme Tampesteriin tsekkaamaan kavereiden kaksiviikkoisen vauvan! Poika tuoksui vauvalle (amazing) ja oli ihan epätodellinen. Vauvat eivät ihan ole tästä maailmasta ja estrogeenitasoni on varmasti vaarallisen korkea... Oli se niin mainio ja oiva, että pitää mennä supermarkettiin kertaamaan millaisia kello kuuden raivareita leikki-ikäiset saavatkaan karkkihyllyn edessä, ihan muistin virkistämiseksi. Nyt menen huvittelemaan sulattamalla jääkaapin! Yksityiskohtainen tapahtumaraportti minuutti minuutilta illan suussa (ei vaineskaan).

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Itse luokittelisin erikseen tuttavat, kaverit ja ystävät. Vaikea ymmärtää miten täysin vastakkaisia näkemyksiä edustavan henkilön kanssa voisi ylipäätään olla ystävä, ELLEI ole tuntenut häntä aivan lapsesta saakka. Silloinhan se suurenmoinenkin ärsyttäväisyys ja k-päisyys jotenkin on vain siinä ihmisen pinnalla, mutta hänestä tietää myös syvällisempiä asioita, jotka eivät tosin välttämättä ole mairittelevampia, mutta aiheuttavat kuitenkin sen tason läheisyyden, että henkilön kanssa voi viettää aikaa.

Mutta uusista tuttavuuksista ei näkisi kuin sen pinnan, eikä kiinnostaisi tutustua, kun alustavan tutustumisen aikana paljastuvat mielipiteet lyövät jo jarrut pohjaan.

-Kirvesti

Jenni kirjoitti...

No mä olenkin tällainen ihmissuhdemasokisti;) Olen ihan periaatteen vuoksi sitä mieltä, että myös vastakkaisia näkemyksiä omaavien kanssa pitää voida olla. Usein käy myös niin, että heidän kanssaan ystävystyy. On niin kiinnostavaa, kuinka eri tavoilla ihmiset voivat ajatella samasta ilmiöstä! Olen mieheni kanssa hyvin monesta perustavanlaatuisesta asiasta eri mieltä ja silloin kun se ei ole raivostuttavaa, se on todella mielenkiintoista...

Kuinka määritellä ystävän ja kaverin välinen ero? Itse määrittelisin sen niin, että ystävien kanssa uskaltaa riidellä ilman pelkoa välirikosta, kavereiden kanssa ei.

Juha K. Korento kirjoitti...

"Usein käy myös niin, että heidän kanssaan ystävystyy."

Sanopa muuta. Ja sellainen ystävyys kestää pitkään, voi kestää hamaan loppuunkin. Kunhan molemmat käsittävät selvästi ne asiat, joista erilaiset näkemykset vallitsevat. Ettei esimerkiksi ryhdy taittamaan peistä nousuhumalassa, että Tarja vai Sauli vaan pidättäytyy keskustelemassa siitä, mikä on Kentin paras levy tai miksi Deco viivytti peliä ja sai punaisen kortin.

Jenni kirjoitti...

Joo, nousuhumala, vastakkaiset mielipiteet ja politiikka ovat yhdistelmä, jonka seurauksena nenä voi tulla kipeäksi! Siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava.

Mutta mikä on Kentin paras levy? Ja ONKO Kent hyvä?

Juha K. Korento kirjoitti...

Kysymyksesi "onko Kent hyvä?" on ilmeisesti tarkoitettu huumoriksi.

Kentin paras levy on Isola. Hagnesta Hill ja miksei myös Vapen och Ammunition yrittävät Isolan asemaa joskus kännikeskusteluissa horjuttaa, ja konsensuslähtöisen muutoshakuisuuden seurauksena Isolaa aletaan jopa sättiä joinain hetkinä. Turhaan. Se on... "Kentin Isola" herranjestas kumminkin! Eihän siitä nyt voi mitään pahaa tosissaan sanoa.

Piikkari kirjoitti...

Hakeutuisin jäätelöaltaan ääreen, that's where the action is näin kesäaikaan.

Jenni kirjoitti...

Osuinko korentoa Kent-hermoon:) Ehkä on parempi pysyä politiikassa...

Piikkari: kiitos vinkistä. Olen se nainen, joka päivystää Bioncle-ukkojen sijaan pingviinikaukalolla!