maanantaina, huhtikuuta 10, 2006

Mystiset neliöt ja alkuillan ököttälisä

Mullakin on tänään duunikaveri. Hän on tosin vertikaalisesti haasteellinen henkilö, eikä yllä kaatamaan kahvikuppia. Ainoastaan repimään sukkahousut. Sylikoira on sinnikäs: sudet ja koirat tervehtivät toisiaan haistelemalla suunpieliä ja ainahan sitä kannattaa yrittää ja kurottaa, jos olisi saanut kasvupyrähdyksen sitten viimenäkemän. Riiiits. Siinä meni yksi pari turmion ripustimia.

Lähetän artikkelin liitetiedostona ja ilmoitan myös puhelinnumeroni siltä varalta, että artikkeli ei aukea tai siinä on muita ongelmia.

Arvatkaapa soiko puhelin välittömästi. Artikkelissa on kuulemma "neliöitä." Justiin, ja minä pelkäsin väärää näkökulmaa tai pahaa silmää tai lukihäiriköitä tai ylivuolautta ja hallitsematonta rönsyilyä, kas ne ovat ne arkkipaheeni. Ei neliöt, vaan kiehkurat.

Mutta Neliöitä. Mitä teet, jos artikkelissasi on neliöitä ja viimeiset kevätsukkahoususi ovat rikki ja sinulla on angsti, vaikka on vapaapäivä?

Menet työpaikalta kotiisi. Panet puhelimen kiinni ja askartelet jotain edustusrouvamaista ja kivaa ja vielä sukkahousujakin kohottavampaa. Kuvaliite seuraa perässä, pienessä rautalankakerässä, illansuussa, huhtikuussa... Äh.

* * *

- Useita tunteja myöhemmin -

Ilmeisesti neliöt ovat kadonneet, koska perään ei ole huudeltu eikä soiteltu eikä lähetetty kirjekyyhkyä. Mitä siis tekee edustusrouva, jolla ei ole mitään tekemistä? Hän askartelee helmistä ötököitä. Ensimmäinen sääski meni jotenkin vituralleen. Siitä tuli vino ja muotopuoli, mutta tavallaan kuiteskin jotenkin ressukalla tavalla sympaattinen. Sellainen vähän liiskattu. No sitten rohkaistuin ja yritin vähän isompaa Korentoa (terveisiä myös Juha K:lle, josta ei kuitenkaan tällä kertaa ole kyse) ja voi jee, Korennon kanssa alkoi tuntua siltä, että nyt olen viimein löytänyt mahdollisesti kutsumukseni. Jouluna olin varma, että se on norsunpesijä (jostain syystä viime jouluna tuli hirveästi norsuaiheisia dokumentteja ja yhdessä niistä fantit olivat kylvyssä), mutta ehkä se sittenkin on helmiököttämuotoilija.

Ja lopuksi sitten valmistin hämähäkin.

Ei siitä enempää. Siitä tuli sanoinkuvaamaton.

Panen tähän ihan pienen kuvan, koska mua nolottaa.

5 kommenttia:

Jenni kirjoitti...

Hyvä Miina, niinhän se oli, paitsi että tällä kertaa RTF esiintyi neliöin, mutta nähtävästi DOC aukesi ilman mystiikkaa ja hankaluuksia.

-t, menen toimittamaan duunikaverille viestin ja hankkiudun suklaatille. Sinnekin duunikaverille terkut:) Sen kaa ei vissiin tarvi kyykistellä...

Anonyymi kirjoitti...

Mun mielestä toi sun edustusrouva-hämähäkki on hieno.
Ja toi punainen pöytä- lääääh.

Vertikaaliterkkuja vaan kavereille ja kaikille!

Reeta kirjoitti...

hähää, kuvaapa saa klikkaamalla suuremmaksi. Mäkin haluan tollasia sudenkorentoja!

Jenni kirjoitti...

Kiitos Elma, kyseessä on senkki, jossa on turkoosit ovet ja se on aika lääh, vaikka ite kehunkin. Ököttähuumaa...

Jenni kirjoitti...

Muikka Wilmiina, pistin spostia!!!