Kuuma ja ihana

Pääsiäisenä aurinkokin tanssii. Me sen sijaan pesimme alkovissa, flunssa on siirtymässä mieheen, mutta aikoo vielä jättää nieluuni pikku siirtokunnan, siltä varalta, että äidyn normaaliksi, etsin kevätvaatteet ja lenkkeilen. Sitten se voi taas vankistaa asemiaan ja kaataa minut jonakin epäsopivana hetkenä sänkyyn. Sillä on valinnanvaraa: tulevina viikkoina on ainoastaan epäsopivia hetkiä.

Valkosipulimaitoa? Kuolleen myyrän kantamista kaulaan sidotussa pussissa? Aromaterapeuttinen lintunaamio, jonka nokan sisäpuolella on tuoksuvia, eteerisiä öljyjä [niillä torjuttiin ruttoa, lisättäköön, etteivät ne toimineet]? Kaikki keinot haittaavat joka tapauksessa Normaalia Asiakaspalvelua. Äänen pitäisi keskiviikkona kestää viisikymmentä koululaista ja valikoima satuja, torstaina seitsemän erityisaikuista (joista ainakin yhden kanssa voi onneksi viittoa) ja perjantaina Lord knows what. Rakkaat nuoret aikuiset ovat lisäksi keksineet, että pureskelemalla paperista saa ihania herpesräkämassapalloja, joita voi singota puhallusputkella esimerkiksi kirjaston sisäkattoon ja ne pysyvät siellä. Ikuisesti. Joskus saan itseni kiinni huutamasta spontaanisti ihmisille. Olen huomannut, että herne ei enää nykyisin varoita, ennen kuin se tunkeutuu sieraimeen. Havaitsen hyvän käytöksen ja itsehillinnän pienet, vilkkuvat varoitusvalot vasta sitten, kun punainen usva alkaa hälvetä ja erikoisjoukot kartoittavat tuhoaluetta etsien eloonjääneitä. Kirjaston lohikäärmes.

* * *

Joka tapauksessa aurinko nojaa ikkunan läpi selkään kuumana ja ihanana, sammankonvihreä Rambler on otettu kesäkäyttöön ja talvivaatteet käyvät läpi KorjausVaiHävitys? -ruljanssia. Yritän pitää kiinni tästä hetkestä, kun luonto vetää henkeä, ennen kuin räjähtää vihreyteen, elämään ja kiimaan. Yöllä joku lintu, ehkä satakieli, sävelsi ja sovitti metsikössä. Ilma oli kirpeä, mutta yö ja sen äänet ennakoivat kesää. Kesää.

Kesää.

[kuva: Bath Royal Literary and Scientific Institution: http://www.brlsi.org/index.htm]