Minun piti tehdä napakka moniste kirjastoon tuleville yhdeksäsluokkalaisille, mutta jokin perfektionistinen demoni on vallannut ruumiini ja pakottanut minut tuottamaan nelisivuisen taitetun lehden, jossa on nokkelia sanankäänteitä ja kuvitus... Aarhg! Silmissäni on hiekkaa ja aivoni ovat aivan selvästi nahistuneet. Kun menen kotiin, retkahdan sängylle ja ajattelen punaviiniä ja toivon, että lasillinen vaikka jotain tanakka syrahia materialisoituisi oikeaan käteen, joka on hiiren väärinkäytön vuoksi jäykistynyt ikuisesti anovaan ja kurottavaan asentoon. Minulla on loistava tulevaisuus selänraapijana. Minut pitää vain ensin kytkeä johonkin tärisevään vehkeeseen, koska en jaksa evääkään letkauttaa.
Luulen, että ylikuumenneet aivoni saattavat hetkenä minä hyvänsä sam
3 kommenttia:
Haa, Jenni on yleiskone, mukana nyt myös selänrapsutin:)
Hiiret loukkuun ja kättä lepuuttamaan!
Surkeasta (?) aiheestaan huolimatta tämä oli äärettömän hauska ja napakka postaus. Sopisi vaikka 9.-luokkalaisille monistettavaksi :)
Tunne on ah niin tuttu. Toivottavasti viini materialisoitui.
Kiitosta vaan. Nukuin ehkä 13 tuntia ja tänään menen aikaisemmin töihin, että saan lehdykkäisen valmiiksi:)
Naurettavaa, miten ihminen tempautuu mukaan työasioihin.
Lähetä kommentti