Tiedän jo tällä vähäisellä työkokemuksella kuuluvani työssäuupujien riskiryhmään. Jos töitä kasautunut jollekin viikolle enemmän, kuin on järkevää, terveellistä tai mahdollista tehdä, niin usein ensimmäinen vaihtoehto ei ole jakaa töitä toisille tai tehdä vain pakollinen, vaan keksiä erilaisia keinoja pidentää työaikaa. Luulen kyllä, että osa-aikaisuus vain pahentaa tilannetta: kokoaikainen voi ottaa joinakin päivinä rennommin ja vaikka sitten lajitella niitä klemmareita, mutta osa-aikainen yrittää tehdä kahden tai kolmen viikon työt viikossa ja vielä jotenkin esivalmistella seuraavaa työviikkoaan, että varmasti pääsee hyppäämään oravanpyörään vauhdista.
Tällä hetkellä edustusrouvaviikkojen palautumistrategia on: nukkua sunnuntaina ja maanantaina niin pitkään, että silmien kiinni pitäminen vaatii ylimääräistä luomilihasten ponnistamista. Ulkoilen urkkakojootin kanssa päivittäin ja erityisesti valoisaan aikaan ja imutan happea ja poltan stressihormoneja ja luen luonnon suurta kirjaa (eilen näin variksen, jolla oli Sanoma). Enkä haali ylimääräisiä harrastuksia (vaikka juuri nyt jouduin liimaamaan oikean käden pöytään, etten soittaisi kissojen löytökotiin ja ilmoittautuisi vapaaehtoiseksi. Lisäksi hyllyssä odottaa pino ammattikirjallisuutta, joka pitäisi lukaista ja arvostella ammattilehteen).
Tyhmän ja turhan ja raskaan työn tekeminen on monelle ongelma, mutta entäs arvokkaan, kivan ja erittäin tyydyttävän työn tekeminen? Sehän on paljon vaarallisempaa! Riski tulla työnarkkariki ja uuvahtaa on paljon suurempi, jos Tekee Työtä Jolla On Merkitys.
Korjailin muuten käsilaukkujani ja ajattelin, miten mahtavaa olisi olla suutari ja laukuntekijä. Tekisin uniikkilaukkuja, joissa on antiikkinahkaan syövytettyjä pieniä logomaisia pääkalloja, (joista ei siis heti huomaa, mitä kuvio esittää) ja tekisin samaan sarjaan kuuluvia lompakoita ja sandaaleja. Perustaisin yrityksen! Suunnittelsin reppusarjan, jonka merkki olisi "taakka" ja... ja... Okei. Se ei kuulostanut ammatilta, jonka voi ottaa löysästi ja puolivillaisesti.
4 kommenttia:
Delegointi on kirjoitusvirhe. Oikeasti siinä pitäisi olla tee.
T: P
Mine ei jummarra tämä ohje. Telegoida? Muutin sen suomeksi. Suomen käyttäminen on turvallisempaa:)
Deletoida. Jttää tekemättä, lähettää maata kiertävälle radalle tms.
Suomen käyttäminen on aina turvallisempaa, ja sitä paitsi siitä saa sanaleikkejä jotka on helpompi ymmärtää, kai.
Mutta kun sen oli tarkoitu olla delegoida, eli siirtää jonkun muun henkilön murheeksi, panna vahinko eteenpäin, nakittaa joku toinen tekemään homma.
Lähetä kommentti