En ole enää tuohtunut Väinön eläinlääkärikuluista. Ensinnäkin Väne tykkää siitä kalanhajuisesta tapiokajutusta. Toisekseen pesin sen eilen kalliilla lääkeshampoolla ja elukka suorastaan kiiltää, loistaa ja säteilee puhtauttaan! Se on ikäänkuin föönattu, kuin joku saippuasarjakunkku 80-luvulta. Kyllä meidän kylän nartut ovat lääpällään ja luvassa on tietenkin lisääntyviä kujertavien koiranystävien hyökkäyksiä. Kolmanneksi Väinön ihottumat näyttävät suihkeen ansiosta jo nyt vähän paremmilta, vaikka suihkeen suhteen kärsinkin vakavasta auktoriteettivajeesta. Joudun ottamaan koiran aina puolinelsoniin ja nakeloimaan sen noloon asentoon saadakseni suihkeen perille, ja sitten vahtimaan, ettei se nuole suihketta saman tien suihinsa. Minkä jälkeen se tietenkin katselee minua, kuin jotakin äärimmäisen arvaamatonta isoa tyyppiä.
Eli arvoisa lääketieteen tohtori: jos määräisit minut suihkuttamaan Väinöä chanelilla ja syöttämään sille hollantilaisia puutarhamansikoita, kysyisin ainoastaan "Voiko mansikat olla hätätapauksessa belgialaisia?" Onhan se sentään melkein Suomen kuninkaan kaima.
1 kommentti:
Hyvä Väne! Näytä sille!
Lähetä kommentti