sunnuntaina, tammikuuta 29, 2006

Vaalivalvojaiset

En ihan vielä tiedä, ryypiskelenkö iloon vai suruun, mutta olen varmuuden vuoksi aloittanut tiukalla gin and tonicilla ja avannut valkkarin (tulevan viikon toimin edustusrouvana, edustusrouva voi olla koko ajan pienessä hiprakassa, puunihulat poskella ja koira hunningolla).

Kyseessä on tietenkin vaalit ja meidän ehdokas on TARJA.

Njyt llopetan kirrrjoitamisen, koshka H-HETKI lähestyy ja jnnitys tiivistyy. Hik.

7 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Edustusrouvat voivat olla hiprakassa, mutta Rouva Presidentti ei.
Me voitimme :)

Anonyymi kirjoitti...

Edustusrouvat voivat olla kännissä töissäkin.

(kerroinko jo että minulla on myös mustat sukkahousut, joissa on pieniä valkoisia pääkalloja?)

T: Anonyymi

Kirsti kirjoitti...

Pelkäsin Niinistön voittoa niin paljon että löin hänen puolestaan vetoa. Olin todella huojentunut siitä että hävisin 10 euroa. Juhlin häviötäni juomalla venäläistä shampanjaa. Seurueen muut jäsenet tosin epäilivät minun kumminkin salaa äänestäneen Niinistöä.

Jenni kirjoitti...

Kilisteltiin erilaisia juomia erinäisiä kertoja Rouva Presidentille, Suomelle, Suomen fiksuille naisille ja Suomen fiksuille miehille (ja jossakin vaiheessa kaikille punatukkaisille ja keski-ikäisille ja yksinhuoltajille jne).

Kyllä menikin jännäksi! Jos pohjalaaset maajussit eivät olisi jääneet kotiin niin toisin olisi voinut käydä.

Hei "Anonyymi", joku päivä saatat kohdata raivokkaat edustustusrouvan, joka on niin holtittomassa kännissä, ettei epäröi yrittää anastaa pääkallosukkahousuja (vaikka ne olisivat jalassasi).

T: Vaaniskelija

Anonyymi kirjoitti...

Mutta mutta... Paras soittoääni kuitenkin löytyi Niinistön sivuilta (miesäänellä): "Niinistö, Niinistö, Niinistö (tauko) Niinistö, Niinistö, Niinistö..."

Jenni kirjoitti...

Niinistöllä oli omien sanojensa mukaan Suomen paras vaalikampanja - johon soittoääni epäilemättä toi oman lisänsä.

Itse kyllä sanoisin, että "toiseksi paras," pressanvaaleissa ei ole kuin yksi voittaja:)

Anonyymi kirjoitti...

Yksi asia mikä kampanjan aikana häiritsi aiempaakin enemmän oli "showmaisuus" (vai liekö se osa median yleistä suuntaa). Tämä oli näkyvissä niin keskusteluissa kuin vaalimainoksissakin. Niissähän ei juuri tullut mitään asiaa. En myöskään pitänyt kummastakaan ("jotta meillä kaikilla olisi hyvä olla", enkä "työväen presidentti") -iskulauseesta.

Tottakai kaikki haluaa että kaikilla on "hyvä olla". Ja tottakai maassa, jossa ammatti ja työn teko on yksi tärkeimmistä identiteetin määrittäjistä halutaan olla "työväen presidenttejä".

En jotenkin osaa myöskään lainkaan käsittää sitä, miten yleisö reagoi, ja miten sen annettiin reagoida tv-keskustelujen aikana. Katsoinko jalkapallo-ottelua vai presidentinvaalikeskustelua?

Joku analysoi, että ajatus siitä, halutaanko Suomea viedä muutokseen, vai halutaanko asiat säilyttää ennallaan vaikutti lopputulokseen. Ympäripyöreätä?

Tiedä häntä. Taitaa olla aikamoista hakuammuntaa tää homma.

- Anna