maanantaina, tammikuuta 30, 2006

Kevätverhojen hetki lyö

Siinä männäviikkoisen Läänihallituksen kolutuksen jälkieuforiassa menin Tiimariin vähän välttämättömyysostoksille ja ostin neljä pakettia eri käytönnöllisiä päivänkakkaroita.

Tänään sitten koin, että on lyönyt kevätverhojen hetki ja irroittelin vanhat verhot nipsuttimistaan pyykkiin. Jolloin huomasin, että kyökin katto on pestävä ja mielellään jollakin ökötillä, jolla ei ole eikä tule olemaan minkäänlaista ympäristömerkkiä.

Katon pestyäni päätin silittää kevätverhon, mutta kun huomasin, että sen helma laahaa karvaista ja muruista ja pölyistä lattiaa, piti lattia mopata. Lattianrajassa huomasin sitten, että kyökin seinissäkin on kestotahroja ja...

[kuluu TUNTEJA]

Lopulta sain verhon pramilleen, jolloin huomasin, että verhon perskeles on kymmenen senttiä liian lyhyt. Mutta ei se mitään! Kätevänä emäntänä minulla oli isoäitiemme lapsuuden aluspaidoista saksittuja nipsuttimia, joissa oli kuminauhat ja joihin oli tarkoitus kiinnittää isoäitiemme lapsuuden pitkät villasukat. Nipsuttimilla sain huijattua sen puuttuvan kymmensenttisen verhon helmaan ja tässä vaiheessa muistiin päivänkakkarat. Kuvissa näkyy osa. Myönnän joutuneeni lievään päivänkakkarapsykoosiin, mikä johtuu siitä, että olen raatanut kuin kyökkipiika, vaikka edustusrouvana minun pitäisi lojua divaanilla, syödä konvehteja ja lueskella House and Gardenia. Kuvista näkyy myös se, että kaikista piian askareista silittäminen ei ole mun juttu. Muut toki ovat.


10 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Sinun pitäisi kyllä löytää sisäinen edustusrouvasi -vähän hukassa tuntuu olevan tällä hetkellä.

Juu, Tiimarista saa ostettua kätevästi kaikki välttämättömyystarvikkeet, totta turiset.

Päivänkakkaroita? Kevät? Ehei, siinä olet väärässä, vielä on talvi.

Tui kirjoitti...

Pesit katon? Vau.

Hurina kirjoitti...

Onpa hauska idea koristella verhot päivänkakkaroilla! Hienoa! :) Ja näinhän tämä siivouspuolikin hoituu kätevästi. Seuraavaksi ostamaan sitten jotain muita kukkia, kun alkaa liika pöly tms. häiritä. ;)

Jenni kirjoitti...

Pesin. Katon. Uskomatonta, millainen rasvainen kanahka sieltä irtosi. Pointti on, etten tiennyt laipion saastaisuudesta mitään vasta kun verhoja vaihtaessa pyyhkäisin pölyrätillä hämähäkin seitin pois ja luutu muuttui ihan harmaaksi. YÖK.

Tarkkailkaa laipioitanne:)

Hurina: nämä sisustusprojektit ovat lumivyörymäisiä: ensin pitää vain vähän siirrellä esineitä ja kohta huomaa viuhuvansa kumihanskat kädessä ja fairy vaahdoten! Seuraava projekti on uuden sängyn hankkiminen & sijoittaminen. Luotan siihen, että vanhan alta paljastuva villien villakoirien lauma kannustaa minut suursiivousvimmaan.

Piikkari kirjoitti...

Ihan kuin edustusrouva olisi silittänyt kännissä. Se on muuten ainoa suotava tapa silittää, se homma on saatanasta.

Muutenkin kiitettävää viitseliäisyyttä noin vapaaviikolle. Itse aion pitää silmät tiiviisti horisonttiin suunnattuina, välttääkseni ikäviä yllätyksiä.

Jenni kirjoitti...

Nyt tekis mieli sanoa, että valkkarin voimalla on silitetty, koska jälki on sen mukaista...

Olin kuitenkin vesiselvä ja lievässä hyperaktiivisessa kofeiinitärinässä:)

Hurina kirjoitti...

Hmm, eikös kaikilla kunnon kotirouvilla pitäisi olla mankeli, jossa taatusi saadaan verhoista ja lakanoista sileää jälkeä? (Ts. minun äidilläni ainakin on, vaikkei hän ole edes kotirouva, ja yrittivät yhtä mankelia rahdata minun yksiöönikin, mutta kieltäydyin!)

Piikkari kirjoitti...

Ei, ei. Kotirouva on ihan eri asia kuin edustusrouva.

Hurina kirjoitti...

Oi hupsis, korjaan siis, eikö edustusrouvilla pitäisi olla mankeli?

Jenni kirjoitti...

Siis EI, edustusrouvilla pitäisi olla mankelointihuone, jossa mankelipoika hoitaa kodin tekstiilit. Edustusrouvalla olisi mankelihuoneessa baden baden -tuoli ja minijääkaappi täynnä eksoottisia drinkkejä.