Sisäisen Ooh-tunteen muutos

Sade kaatuu kirjaston seinänkokoiseen ikkunaan ja näyttää kiinteämmältä, kuin onkaan. Voi olla, että ulkona sataa sittenkin kutua ja irstailevia sammakoita. Seikka täytyy tarkistaa ovelta, ei, vettä se vain on. Miksi se sitten liikkuu hyytelömäisesti lasia pitkin? Oliko Alivaltiosihteerillä kuunnelma "Luonto on rivo"?

Ne pennut, jotka ovat uskaltautuneet koiranilmaan, lyövät lehtienlukusalissa korttia napeista ja viisisenttisistä. Kuvittelen, kuinka Dr. Jekyllistä tulee huumorintajuton Miss Hyde, joka sanoo käreällä äänellä (nikotiininvärisessä villatakissa, laihat kädet puuskassa luisella rintakehällä) "Ei tämä ole mikään hollitupa tai kapakka, vaan kunnankirjasto, ulos täältä hampuusit!" Ajatus on herkullinen, mutta en toteuta sitä. Tulevaisuudessa minusta tulee varmaankin vähemmän leppoisa. Because you're worth it.

Selailen nopeasti blogeja ja tunnen kateutta ja mustasukkaisuutta. Piikkarin mukaan Jemory toiseksi hauskin blogi. Ensin hihkun ja hypin tasajalkaa, sisäisesti, mutta sitten alan miettimään, että sehän tarkoittaa, että joku on vielä hauskempi. Enkö olekaan huumorin kuningatar? Pikkusisko taas on helmeillyt korun ystävälleen ja keskimmäiselle siskolle. Miksei minulle? Kahvitauon jälkeen pamahtaa syyllisyys. Torun itseäni siitä, että ihmissuhteeni ja blogini perustuvat puhtaaksi viljeltyyn narsismiin ja lapselliseen huomionkipeyteen. Muistan tapauksen, kun iäkkäälle sukulaiselle ostettiin lahjaksi Kalevala-rintakoru, jota sai eri kokoisina. "Kiitos vaan paljon, mutta kyllä se isompi olisi ollut vielä kauniimpi," sanoi hän. Minusta on tulossa "hän". Olen muuttumassa happamaksi, vanhaksi, kiittämättömäksi pieruksi. Sisäinen Oooh -tunne on muuttumassa sisäiseksi hmph -tunteeksi ja sitä kautta koko olemista ja elämää määrittäväksi asenteeksi. Kaikki viittaa siihen, Jekyll & Hyde -fantasiat, kateus, harhanäyt ja tarve irvistellä ja mulkoilla silloin, kun kukaan ei huomaa.

Kauhistun ja tarkkailen itseäni sairaalloisesti ja hätkähdellen koko loppuillan.

Ja muistan syyllisyydensekaisen nautinnon vallassa, ettei Pikkusiskon rannekorut mitenkään sopisikaan minulle, koska minun ranteeni ovat aivan erityisen hoikat.