Samana päivänä postilaatikkosta löytyy kaksi aikakausilehteä: matkapuhelinoperaattori on halunnut muistaa minua Annalla [TILAA ANNA KOTIISI PUOLEEN HINTAAN]. Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n Kumppani tulee viimeistä kertaa ilmaiseksi, nyt se pitäisi tilata [PÄÄ PILVISSÄ. JALAT MAASSA. EURO KUUSSA].
Lehdet ovat saman kokoisia, nelivärisiä. Äkkiseltään Kumppani on painettu tukevammalle paperille, kun taas Anna on ikävän liukas ja kiiltäväpintainen. Kumppanin pääteema etusivun suurimman otsikon perusteella on "Nainen ja ihmisen oikeudet". Annan tärkein uutinen on "Erja & Mika: kevätvauva!". Human intrest?
Kumppanin pääkirjoituksessa "Naiset sodassa" kerrotaan tyttöjen ja naisten sotatilanteissa kokemasta seksuaalisesta väkivallasta. Melkoisen osoittelevassa piirroskuvassa verinen maihari astuu naaraan merkin päälle. Annan "Toiveista totta - ja ehkä unelmistakin" -pääkirjoituksessa käsitellään lukijakyselyä. Uudistuneessa Annassa on muun muassa enemmän kulttuuria, käytännönläheisiä muoti- ja kauneusvinkkejä, ja tarkemmat tv-sivut.
Kumppani mainostaa Kumppania, kirjoja, reilun kaupan mehua, Vihreä lanka -lehteä, matkanjärjestäjää, Reilun kaupan liikettä ja etnomusiikki -levyjä. Anna mainostaa Annaa, Pentikiä, Lancômen hajuvettä, Armanin hajuvettä, Slalomin-urheiluvälineitä, Citymarketin joulutarjouksia, Blistexin huulivoiteita, Nanson yökkäreitä, Stockmannin joulutarjouksia, kirjoja, sloggi-alkkareita, Yotuel hampaanvalkaisuvoidetta, Hjorth-urheiluvälineitä, Familon-sänkyjä, elokuvia, äänikirjoja, Audia, Tallink-risteilyjä, Paula Nummela -koruja, Dove-ihonhoituotteita, vitamiinivalmisteita, Nikon -kameroita, Sunnuntai -leivontatarvikkeita, kuohuviinejä, Instrumentariumin joulutarjouksia, Iittalan lasia, Valion tuotteita, hivenainetuotteita, espanjalaisia klementiinejä, Atrian tuotteita, kodinkoneita, punaviinejä, Orion -lääkefirmaa, hiuksia vahvistavaa tuotetta, levyjä ja kissanruokaa.
Annan elänänasenne on positiivinen, naiset ovat vahvoja selviytyjiä ja laatutietoisia ja tyylikkäitä kuluttajia. Anna haluaa toteuttaa unelmia, antaa elämyksiä, auttaa naisia tunnistamaan oma potentiaalinsa ja "tehdä naisten elämästä mielekkäämpää, olla naisten puolella". Kumppanin agenda on välittää kriittistä informaatiota maailmantilanteesta. Näkökulma vaihtelee katutason perspektiivistä huippukokouksiin.
Kumppani on raskasta luettavaa, koska tekstiä on paljon ja varoivaisesta toiveikkuudesta huolimatta aiheet ovat rankkoja. Anna on kivaa luettavaa, koska ammattivalokuvaajien ottamia kuvia on yllin ja kyllin, ammattikirjoittajien jutut ovat kivoja ja kivojen kuvien joukkoon upotetut mainokset (keskimäärin jokaisella aukeamalla) ovat ammattimainostoimistojen toteuttamia, kivoja ja värikkäitä. Niin että ilman valppautta ei oikeastaan huomaakaan, missä juttu alkaa ja mainonata loppuu.
Mutta pääasiahan on, että on kivaa?
5 kommenttia:
Kivaa, joku muukin lukee Kumppania. Jotenkin minusta tuntuu kyllä noiden lehtien suhde toisinpäiseltä. Minusta Annaa on raskaampi lukea. Se on niin - ulkoavaruudesta. Hampaanvalkaisua, huh.
Piditkö Kristiina Kouroksesta kertovasta jutusta? Kun luin sitä, ajattelin, että tällaista pitäisi naistenlehdissä kirjoittaa. Mutta kaipa Annan tilaajat sitten tosiaan haluavat "enemmän kulttuuria, käytännönläheisiä muoti- ja kauneusvinkkejä, ja tarkemmat tv-sivut"?
Tunnen monta fiksua naista, jotka pitävät Annaa fiksuna lehtenä. En tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella.
Tykkäsin Kristiina-jutusta! Hän vaikutti jotenkin niin vilpittömältä, energiseltä ja ennakkoluulottomalta ja suhtautuu kriittisesti myös kehitysyhteistyöhön.
Olen myös kuullut, että Anna on fiksun lehden maineessa. Hermo meni viimeistään siinä vaiheessa, kun vertailin mainostajien määrää ja näkyvyyttä. Jos lehti kustannetaan mainostuloilla, niin miksi kuluttajan pitäisi mukaa maksaa siitä? Ja sama koskee telkkaria.
Taitaa olla niin, että Anna on fiksu lehti, jos lukea paukuttaa epäkriittisesti eikä ala tehdä asenne/aivopesu -tilastoja.
Huomaan ilokseni, että Kumppania mainostetaan nyt laajalti ratikoissa ja ratiossa. Joo, Kumppanin lukemisesta jää kirkas ja suhteellisuudentajuinen olo, kun taas Annan yms lukeminen tekee epämääräisen levottomaksi ja turraksi.
Mutta onko Kumppanin lukeminen vain sisäisen maailmanparantajan turruttamista luomupullalla? Itse lukemisen akti on molemmissa tapauksissa yhtä passiivinen. Tärkeä(mpä)ä on se, mihin toimiin ryhtyy laskettuaan päivänsä epistolan kädestään.
Mielestäni (vaihtoehtoisen informaation) hankkiminen ja omaksuminen lukemalla ei ole osoitus passiivisuudesta. Lukeminen on jo teko, tiedon kumuloiminen ja arvioiminen on tekemistä, ja jos se vielä poikii pieniäkin lisätekoja, niin... Kiinnostavaa on, millaisia impulsseja informaatio antaa: haluanko tulla "enemmän minuksi itsekseni" vai ostanko vaihteeksi luomukahvia. Se, että riittääkö kumpikaan oman elämän tai maailman pelastamiseen, onkin jo toinen juttu,
Lähetä kommentti