Käyn veisaamassa kauneimmat joululaulut kun kello löi jo viisi. Ripustan keittiönikkunaan pakkausnappuloista tehdyn leikkilumisateen. Valan munkkirasvasta, pähkinöistä ja auringonkukansiemenistä talikakkuja talvilinnuille.
Yritän löytää poikkeuksellisen muotoisia piparimuotteja.
Mietin, missä kulkee hyvän maun raja, mitä tulee jouluvalosarjoihin. Täytän öljylamput ja päätän, että kaikki mikä ei vilku, käy.
Kyräilen miestä, joka liioittelee hankkimiensa joululahjojen määrää. Aloitamme perinteisen kilpavarustelun, jossa kekseliäisyys ja vintage on aina vienyt voiton väkisinostetuista paituleista ja pitkiksistä. Tänä vuonna taitaa Väinö-koira olla lahjakkain.
Punnitsen pienen joulukuusen hankkimista.
Etsin radiokanavaa, joka soittaisi eniten joululauluja. Haluaisin matkustaa Etelä-Amerikkaan ostamaan kunnollisia seimiasetelmia, joissa Jeesus-lapsikin on valaistu ja Disco-Maria ja Go-Go -Joosef seisovat tunteellisina ja palvovina seimen ääressä, ja tunnelma on yhtä harras kuin Saturday Night Feverissa.
2 kommenttia:
Joululauluja ympäri vuorokauden:
http://www.toivontuottajat.fi/
Yst. huom: "joka soittaisi eniten joululauluja", ei: "joka soittaa jatkuvalla syötöllä joululauluja, ja pahimmillaan koko ajan samaa helvetin rallatusta, eikä lakkaa, ennenkuin lähettimelle on näytetty kaulinta."
Toisaalta kun katson ulkona vallitsevaa harmautta, niin taidan noin tunnin verran kuunnella sitä Petterikanavaa, koska tilanne ei voi muuttua pahemmaksikaan.
Lähetä kommentti