Teen yht'äkkiä ja hetken mielijohteesta gradun johdannon. Näpyttelen kuumeisesti ja jonkinlaisen oudon gradukiihkon ja hullu tiedemies-fiiliksen vallassa. There you go:
Tutkielmani on häpeämättömän poikkitieteellinen. Johtotähtenäni on ollut ajatus siitä, etteivät taide- ja tiedeteokset synny tyhjiössä. Kulttuurihistorian nyt-hetkessä tapahtuu ajatustenvaihtoa ja ristipölytystä, ihmiset keksivät samoja ideoita, innostuvat samoista aatteista. He havainnoivat maailman tapahtumia ja reagoivat niihin. Ja niin syntyy tutkimusta ja taidetta – ja antitaidetta, liikettä ja liikkeitä. Olen tutkinut Krazy Katia iloisen tieteen hengessä ja suurella mielihyvällä, ja epäilemättä saattanut tutkielmassani keinoja kaihtamatta yhteen joukon taiteilijoita ja tieteilijöitä, jotka eivät ehkä olisikaan mahtuneet saman pöydän ääreen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti