torstaina, marraskuuta 04, 2004

Hei isä!

Ilahdut varmaan, kun kerron, etten käyttänyt antamaasi kaksikymppistä ylellisen turmeltuineisuuden ylläpitoon jokapäiväisessä elämässäni. Sen sijaan vietin hekumallisen puolituntisen kirjakaupassa (kansioihin on tullut uusia värejä: fuksiaa, appelsiinia, vanhaa roosaa ja turkoosia).

Myyjä oli hienotunteisen ilmeetön, vaikka ostinkin epäilyttävän määrän ihania, himmeäpintaisia kansiomuovitaskuja (jotta voin tyydyttää ellingmäisiin mittasuhteisiin paisuvaa arkistointivimmaani) : napakan, vedenkirkkaan paljetaskun (etteivät kirjojen nurkat nuhjaantuisi laukussa) ja mikä parasta, löysin edullisen moleskin -kopion, jossa on napakka kuminauha, mustat vahakannet ja sellainen nahkajuttu mihin saa kynän.

Niin että kyllä minusta nyt varmaan tulee salapoliisi tai kirjailija.

Ei kommentteja: