Vihdoin marraskuu! Se tarkoittaa, että huomaamattomassa, ruskeassa paperipussissa olevat joulukoristeet saa ottaa esille ja niitä saa alkaa hipeltämään.
Teen inventaarion ja ostoslistan. Tarvitsen Ainakin enkelikellon, punaista pörheää jouluköynnöstä, uusia lasisia jääpuikkoja, maxisuurperhepakkauksen tuikkukynttilöitä, ulkoroihuja, pöytäkynttilöitä, kolme uutta öljylamppua, lestadiolaisperhekoon lamppuöljykanisteri [uudet palohälyttimet ja jauhesammuttimen], Joulupaperia, Joulunauhaa ja Jouluteippiä.
Jos meillä olisi kamera, ottaisin Väinökoirasta hassuja valokuvia, joista teettäisin Joulukortteja. Mutta meillä ei ole. Lapsuudessani äiti änkesi pikkusiskon tonttulakki päässä ja jouluomena kourassa pärekoriin. Kynttilät loimottivat, pikkusisko hihkui posket punaisena ja sukulaiset olivat joulukorteista innoissaan. Lisään ostoslistaan kameran [ja koirantonttulakin].
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti