Wäinö on ollut meillä muutaman kuukauden, on hyvä hetki vertailla1 kissan ja koiran omistamista2.
Koira on kissaan verrattuna vähän niin kuin farmarivolvo Indian-motskariin verrattuna. Farmarivolvo lähtee käyntiin viideltä pakkasaamuna, Inkkarikin saattaa lähteä käyntiin viideltä. Eräs ystäväni järjesti kymmen minuutin pantomiimishown inkkarin käynnistämisestä. Siihen liittyi useita eri vaiheita ja vaiheiden hienomekaanista yhteensovittamista ajassa ja tilassa erilaisten laitteiden, liikkeiden ja ruumiinjäsenten kanssa3.
Volvo on luotettava, Inkkari oikutteleva. Jos Volvo ei toimi, niin kuin pitäisi, se järjestetään kuvan kanssa autotalli.comiin, missä sille etsitään hyvää kotia pitovaikeuksien vuoksi. Jos Inkkari taas toimii odotusten mukaisesti, kerääntyy porukka sen ympärille raapimaan takaraivoaan ja sanomaan yhteen ääneen ohhoh. Inkkari toimii, jos sitä kiinnostaa toimia (sen jälkeen kun se on syönyt puoli silakkaa, repinyt verhot ja ottanut nokkaunet).
Inkkari-motukalla voi brassailla, se on elegantti, ylhäinen, hengenvaarallinen ja kertoo jotain syvällistä sinusta. Inkkarin omistamisesta voi olla ylpeä, sitä voi palvoa. Inkkari voi olla elämäntapa4.
Ihmisellä voi olla samanaikaisesti farmarivolvo ja Indian-moottoripyörä, muttei ole epäilystäkään siitä, kummalle sydän kuuluu5.
1. Kissa ja koiraa ei voi verratakaan.
2. Kissaa ei "omisteta."
3. Miten kaasu on sillloin, kun se on "höhhöllään"?'
4. Farmarivolvo vastaavasti ei.
5. No Haloo!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti