Tänään piipahdimme pahamaineisessa Christianiassa. Alue oli kyllä pienoinen pettymys, aasialaisperäisen näköiset kauppiaat möivät samaa indiska-krääsää, jota saa ympäri maailman. Keskustassa vallitsi ehdoton kuvauskielto, koska siellä myytiin avoimesti hasaa. Yleisilme oli pusikkoinen ja roskainen, vastarannan metsässä näin vilaukselta niitä kierrätysromusta tehtyjä asumuksia, joista olin kuullut. Ostin silti Christiania forever -teepaidan ihan kannatuksen vuoksi. On hyvä, että tyhjät kasarmit vallattiin asumiskäyttöön ja kannatan myös sitä, että kaupunkien keskustassakin voi olla alueita, joissa ei vallitse kaikki holhoavat niposäännöt.
Olen muuten havainnut, että elämästäni puuttuu taakkapyörä. Esmes. tällainen. Täältähän Christianiabiken saisi varmaankin mukavaan hintaan, alta kahden tonnin, toisaalta kuljetus on ongelma. Tanskan pyöräilykulttuurin ihastunut ukkonen suunnitteli jo, kuinka tullaan hakemaan täältä hienot fillarit pakettiautolla...
4 kommenttia:
Mites olis pieni maahantuontipisnes?
Sepä vois olla ihan hyvä aatos:)
Voisin sit tilata yhen. Pakkaisin koirat kyytiin ja menoks.
Ja Kööpenhaminassa ei näkyny kypäriä päässä. Siellä ei pelotella?
Christianiassa ehdottomasti hienointa nähtävää ovat juurikin ne boheemit kierrätystavarasta rakennetut, persoonalliset pikkutalot ja mökit, jotka sijaitsevat siellä rannoilla. Eli C:n keskusta-alueelta kannattaisi lähteä polkuja pitkin vaan reippaasti seikkailemaan. Kaverini asuu Köpiksessä ja aina siellä vieraillessani on pakko päästä Christianiaan niitä eriskummallisia taloja ihailemaan. Aiheesta on komea kirjakin, Tami Christiansen And Karina Tengberg - Christiania interiors.
Lähetä kommentti