lauantaina, kesäkuuta 19, 2010

Blues on sitä, kun hyvällä naisella menee huonosti*

Hyvää Prinsessa Viktuurian ja Daanielin hääpäivää!

Aion juhlistaa tapahtumaa melonisalaatilla ja raparperipiirakalla. Onko minulla myös hattu tai fascinator ja pieni ruotsinlippu, jääköön arvoitukseksi. Bröllopextran ostin Oriveden ABC:ltä. Takana olevat sikaniskat sanoivat "Ehtaa paskoo". Siihen rojalisti  voi reagoida esimerkiksi tuhahtamalla nenän kautta todeten "Förlåt vaan, kära vänner, men jag talar inte juntti".

Virkamiesruotsin suoritin rima kolisten. Ensimmäisestä kokeesta tuli onneton arvosana, mutta sitten kielitaito alkoi pikku hiljaa palautua. Parhaiten on jäänyt mieleeni opettajatar, joka oli asunut ruotsissa vuosia. Viimeisillä tunneilla houkuttelin hänet avautumaan: "Oj då, kyllä sen, että Ruotsi on vanha suurvalta, jotenkin aistii ihmisten olemuksesta ja käyttäytymisestä!", loihe hän lausumaan ja antoi koko värisevällä olemuksellaan ymmärtää, että Suomi on hänelle Pieksämäki, Kari Vepsä, venäjänsiniset rintamamiestalot, pahkaesineet, Juhlamokka, tarralenkkarit, käristemakkara ja Pekko-elokuvat.

Apropos, mistä sekin kertoo, että Pieksämäellä on kesällä kaksi huomattavaa blues-tapahtumaa? John Lee Hookerin tytär, Zakiya Hooker esiintyy Hesassa, Lahdessa, Tampereella ja Pieksämäjellä. Olen alkanut epäillä, että titteleillä "Suomen rumin kylä" ja "Suomen tylsin paikkakunta" -tittelein koristettu peräkylän tuppula saattaa olla hyvinkin vireä kulttuurikaupunki. Ainakin se sijaitsee oikeitten immeisten maassa. Hetkittäin tuntuu siltä, että Häme on jonkinlainen Suomi-neidon nivusiin koteloitunut sisäerittävä umpirauhanen.

*Eiks oo hieno otsikko? Parhainta on, ettei se liity tähän tekstiin mitenkään! Trevligt veckoslut vaan ja skål.

2 kommenttia:

Markka kirjoitti...

Puhut vähän mutta asiaa! Ja vaikkei sitä Ideaparkkia tuliskaan...

Norppa kirjoitti...

Kyllä, hieno otsikko! :)