Kaikki, joilla on huomattava määrä kirjoja ja levyjä, tietävät, että kun kaman ottaa pois hyllystä, esim. muuton aikana tai silloin, kun redekoreeraa huushållia, kirjat ja levyt turpoavat. Jos ne mahtuivat ennen esimerkiksi puoleentoista hyllymetriin, ne tarvitsevat siirron jälkeen kaksi. Me ostimme lisää Harald Lundqvistin kehittämää mäntyhyllyjärjestelmää, sitä, jonka ensimmäinen kellastunut pätkä on ollut jo iskän ja äidin opiskelija-asunnossa.* **
Fakta 1: hyllymetrejä tuli lisää.
Fakta 2: kirjojen ja levyjen määrä ei tällä välin lisääntynyt.
Fakta 3: kirjat ja levyt eivät mahdu uuteen, isompaan hyllyyn.
Jaha.
* Monilla on viha-rakkaus -suhde lundiaan. Olen antanut periksi ja vaan rakastan, koska mikään muu hyllyjärjestelmä ei oikein takuun mukaan kestä yhtä suurta rasitusta hyllymetrillä ja se nyt on melko keskeistä, kun hyllytetään vinyyliä ja kirjoja.
** Samasta kämpästä on myös peräisin ne kirkuvanpunaiset kaivo-verhot ja itäsaksalaiset pussilakanat, jotka eivät kolmessakymmenessä vuodessa ole muuttaneet väriään ja lujuuttaan kuin asteen tai kaksi, mutta minne on joutunut tummanruskea vakosamettivuodesohva? Se, jonka kova ydin muodostui haitarille taitetusta, lössähtäneestä vaahtomuovista?
7 kommenttia:
Voisiko kyse olla siitä, että ennen uusia hyllyjä kirjat olivatkin todellisuudessa ns. hajasijoitettuja?
Mun suhteeni Lundiaan on ollut aina varsin neutri.
Kätevä on, mutten mä kai varsin rakasta. Moni tuntuu vihaavan. Sitä en oikein pysty ymmärtämään. Jännää. Tästä aiheesta saisi tutkielman, väitöskirjan, väitöskirjasarjan...
Anonyymi: ehken, ehken... Mystistä se silti on.
Nuaskis: en minäkään ihan inhoakaan ymmärrä. Meidän kotiin tuo mäntykin istuu ihan hyvin, eihän sillä tarvitse kaikkea paneloida, ja nykyisin lundiaankin saa eri sävyjä.
Meilläkin oli sellaisia tummanruskeita samettituoleja tai sohvanpätkiä, jotka oli taiteltu kuin haitarille. Ja ne sai avattua varasängyiksi. Ne taisivat hävitä keittiöstämme joskus 80-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.
Sohva taitaa edelleen löytyä mökiltä...
Tuli kauhea olo tätä lukiessa. Mulla on tuossa vieressäni kolme metriää Lundiaa ja siitä puuttu pari metriä, mikä tarkoittaa lattialta kattoon pölyttyviä kasoja joka nurkissa. Ainakin vuoden on pitänyt joka lauantai mennä ostamaan sitä paria puuttuvaa metriä. No uusi viikko ja uudet metrit tulevat pian.
Missä niitä Fäshön kuvia on?!
Fäshön on työn alla, mutta mun fäshönsteitmentin keskeinen kulmakivi, lepardimekko, oli hukassa. Soon!
Lähetä kommentti