Jotkut bändit vaan kerta kaikkiaan toimivat livenä (paremmin kuin levyllä). Perhantaina veivasin Go Gettersin keikalla niin, että perä tuntuu olevan rasvanpolttoaerobicin jäljiltä. Viimeinen kuvaus oletuksena, ikinä en ole rasvanpolttoaerobicissä ollut, mutta korkkareissa keikuttaminen ottaa pohkeisiin ja pakaroihin ja vatsan litteäksi vetäminen vatsalihaksiin. Kiristävät sukkahousut taas ottavat päähän.
Erään tutun tanssinopettaja kehotti käyttämään kotona aina korkokantakenkiä. Varsinainen syy taisi olla akillesjänteen lyhentäminen, mutta mieleen tulee hakematta muitakin syitä vaihtaa villasukat stilettoihin. Ostoslistalla on tummanpunaiset peeptoet ja kullanväriset sandaalit.
Pyhäinpäivä meni kotona hiippaillessa ja sunnuntaina etsimme Ukkoselle säilytyskoreja. Niiden sijaan ostin vihdoin Kuutti Lavosen näyttelyjulisteelle 70X100 -kokoisen, melko kalliin siirtokeyksen huomatakseni kotona, että lasi on reunasta hajalla. Kiroilin minuutin ja kun tajuisin, että kehystä tuskin kannattaa viedä takaisin tavarataloon -- kuka uskoisi, että se ei mennyt rikki kotona -- kiroilin toisen minuutin. Onneksi Ukkosella on tuttu lasiliikkeessä. Lasin uusiminen ei siellä maksa onneksi hirveän paljon, mutta kehykselle tulee silti ihan riittävästi hintaa.
Loppuillan suunnittelen kyhjöttäväni Rebus kainalossa (Kuolleita sieluja) ja kenties olen kunnollinen ihminen ja menen lenkille. Go Gettersin keikalla palaneet kalorit piti ottaa yöllä moninkertaisesti takaisin Iskenderin avulla ja tulevalla viikolla on syytä viettää ainakin yksi piimäpäivä.
Sekavaksi lopuksi mainittakoon, että lupasin olla nalkuttamatta Ukkosen äänilevyhankinnoista jos saan kissan ja Ukkonen suostui. Kertooko se enemmän nalkutukseni määrästä ja laadusta vai siitä, että perheessämme on muutenkin kissanmentävä reikä, jääköön arvoitukseksi. Olen tullut siihen tulokseen, että puolipitkäkarvainen turkkilaisen angoran tyyppinen kissa miellyttäisi silmää eniten. Väinö kunnioittaa kissoja ja pihalla olisi mahdollista ulkoilla valjaissa. Tutkin kissojenkatastrofiyhdistyksen, kissakotikattilan, Rekku Resquen ja Hesyn sivut päivittäin, mutta olen valmis odottamaan rauhassa, että elämäni kissa kävelee vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti