sunnuntaina, toukokuuta 18, 2008

Kirpusta




Pyöräilimme kirpputorille. Jouduin ostamaan muun muassa saksan armeijan kenttäpullon, kaksi valkoista suojaruukkua (aitoa muovia) ja marimekon hyllypaperia, josta Sitruuna varmaankin pitäisi.

Sateli, mutta pyörä kulki ja tuomet lemusivat päihdyttävästi.

Maksoin Vesikkojen jäsenmaksun ja menin heti norkoilemaan kanoottivajalle. Kerta.

* * *

Olen miettinyt ankarasti kirjaprojektia, joka taitaa kusta. En aio torpedoida uraani millään mehevällä paljastuskirjalla, jota kustantaja odottaa. Elämässäni ei ole draamaa eikä juonta, tai mikäli on, ne eivät ole kaupan. Mietin kovasti täysin fiktiivisen teoksen kirjoittamista: silloin voisin oikeasti revitellä. Nyt se ei tule kysymykseenkään, enkä edes tahtoisi tarkastella elämääni sillä silmällä: kuin kaikki lähimmäiset ja tapahtumat olisivat jotakin mehevää materiaalia, jota voi vähän ilkeästi ronkkia.

Olen luultavasti liian kiltti, laiska ja itsekriittinen saadakseni ikinä kirjaa aikaiseksi.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ah, mikä olisikaan sen herkullisempaa kuin lukea paljastuskirjaa Jemorysta. Järkyttäviä totuuksia siitä miten eroottisena siirtolapuutarhanhoitajana tunnettu Jermory-Jenni sekoitti pääministerin ja puoli eduskuntaa kirjoituksillaan pikku parvekkeestaan.

Ehm... Niin, siis toivomme täältä kirjoitusinspiraatiota. Fiktio ei välttämättä ole mitenkään huono suunta. Etenkin kun eräitä jäi mietityttämään yhä mikä se juonikuvio niiden siilien suhteen oli.
-Brandon-

Jenni kirjoitti...

Moi B.

Kiitos että suoritit taas pääni onteloiden etähuuhdonnan kahvilla. Oli kummasti kirkastuu, kun aloittaa aamun niin.

En voi enää katsoa "pikku parvekettani" ja "siilejä" punastumatta.

Fiktiivisen romaanin päähenkilö on nuori kirjastonhoitaja.... *rummutusta ja dramaattisia jousia*

...

...

Atte.

Jenni kirjoitti...

Olo kirkastuu. Ei oli.