En suosittele kuusipäiväisiä työviikkoja kenellekään. En myöskään suosittele nollaamaan tilannetta jaloviinalla, etenkin jos stressipiikki on korkea kuin K2 ja univelkaa on rutkasti. Ystävällä tuli 40 lasiin. Mitä siinä muuta voi tehdä, kuin syödä, juoda ja kuunnella musiikkia. Etsikää muuten ihmeessä jostakin Internetin syövereistä Louis Priman esityksiä Keely Smithin kanssa. Keelyn rooli on olla passiivinen ja kyllästynyt, kun muu bändi riehuu ja pomppii kuin lauma hulusmaaneja. Jännite on mahtava ja mikään ei tänä päivänä oikein vedä tämän porukan show'lle.
Huomenna on vielä vapaapäivä, ja olotila alkaa olla nyt, sunnuntai-iltana 21.25 normalisoitunut. Kaalimuhennos, tunnin lenkki, kuuma suihku ja paksu aamutakki lämmittävät sisäisesti ja ulkoisesti. Emmekä saa unohtaa sitä, että karkkipäivää on vietetty ja fazerin sinistä lontoonrae-suklaata syöty.
Kuin näkkileipää.
Kulunvalvontaan on kertynyt kymmenen plussatuntia ja kalenterissa on vain yksi opetus. Aion tehdä osaston töitä. Mennä töihin niin myöhään kuin mahdollista ja lähteä niin aikaisin kuin mahdollista, kunnes kaikki ylimääräiset tunnit on kulutettu. Ehdin olla asiakaspalvelussa, tehdä osaston töitä ja saan taas nukuttua. Illalla Väinö vie minut ulkoilemaan. Mies hoitaa päivällä kaikki iljettävät kotityöt. Voin olla ihan uranaista ja kuljeskella ympäriinsä slimmissä limenvärisessä jakkupuvussani.
2 kommenttia:
Prima ja Smith olivat kyllä loistava parivaljakko, samoin Sam Butera saksofonin kanssa kolmantena.
Ehkä Keelyn tympääntynyt ilme johtui siitä, että Louis tuppasi mukiloimaan Keelyä?
Voi no niin tietysti. Sen kyllä tiesinkin, että avioliitto kariutui, kun Louis joi, pelasi ja kulki naisissa.
Lähetä kommentti