Kirjastonhoitajan vapaapäivä

Kirjastonhoitaja viettää vapaapäivää. Hän pukee yllensä kaupunkipuvun: turkoosin, villakankaisen jakkupuvun ja saappaat. Hän vetää yläluomeen pääskynsiivet ja voitelee huulet kirsikalla. Mies vie hänet kahville ja briossille ja jättää hänet sitten kaupungille. Mies menee hoitamana kodin asioita. Sillä aikaa kirjastonhoitaja voi tehdä mitä huvittaa.

Kirjastonhoitaja menee sisustusliikkeeseen ja ostaa ruokailutilaan kankaisia ruokaliinoja ja paperinarusta kudottuja tabletteja. Sitten hän menee eläintarvikeliikeeseen ja ostaa koiralleen valikoiman parhaita savustettuja luita.

On pilvistä. Kirjastonhoitajan kapea villakangashame pakottaa hänet sipsuttamaan, saapaat kävelemään tarkasti ja kauniisti. Jalkoihin sattuu, mutta se on oikeastaan ihanaa.

Kirjastonhoitaja menee asioimaan kirjakauppaan. Kermanvärisiä kalenterilehtiä ei ole tullut, vaikka hän nimenomaan pyysi hankimaan niitä.
-Päivää, haluaisin, että tänne tilattaisiin erästä kalenterin välilehtimallia, jota teillä ei ole.
Nuori myyjä näyttää siltä, että hänestä on käsittämätöntä, ettei kirjastonhoitaja voi ostaa jompaa kumpaa niistä kahdesta mallista, joita paikalla on, mutta hän ottaa esille kuvaston.

Kirjastonhoitaja osoittaa haluamaansa mallia.
-Noita, kermanvärisiä, ja tuollaisella jaotuksella, kiitos.

Nuori myyjä tekee merkinnän ruutuvihkoon ja lupaa, että kirjastonhoitajalle soitetaan.

Kirjastonhoiaja nyökkää. Niiden pitää olla tietyllä jaotuksella, ja kermanvärisiä.