maanantaina, lokakuuta 29, 2007

Kirjastonhoitajan vapaapäivä

Kirjastonhoitaja viettää vapaapäivää. Hän pukee yllensä kaupunkipuvun: turkoosin, villakankaisen jakkupuvun ja saappaat. Hän vetää yläluomeen pääskynsiivet ja voitelee huulet kirsikalla. Mies vie hänet kahville ja briossille ja jättää hänet sitten kaupungille. Mies menee hoitamana kodin asioita. Sillä aikaa kirjastonhoitaja voi tehdä mitä huvittaa.

Kirjastonhoitaja menee sisustusliikkeeseen ja ostaa ruokailutilaan kankaisia ruokaliinoja ja paperinarusta kudottuja tabletteja. Sitten hän menee eläintarvikeliikeeseen ja ostaa koiralleen valikoiman parhaita savustettuja luita.

On pilvistä. Kirjastonhoitajan kapea villakangashame pakottaa hänet sipsuttamaan, saapaat kävelemään tarkasti ja kauniisti. Jalkoihin sattuu, mutta se on oikeastaan ihanaa.

Kirjastonhoitaja menee asioimaan kirjakauppaan. Kermanvärisiä kalenterilehtiä ei ole tullut, vaikka hän nimenomaan pyysi hankimaan niitä.
-Päivää, haluaisin, että tänne tilattaisiin erästä kalenterin välilehtimallia, jota teillä ei ole.
Nuori myyjä näyttää siltä, että hänestä on käsittämätöntä, ettei kirjastonhoitaja voi ostaa jompaa kumpaa niistä kahdesta mallista, joita paikalla on, mutta hän ottaa esille kuvaston.

Kirjastonhoitaja osoittaa haluamaansa mallia.
-Noita, kermanvärisiä, ja tuollaisella jaotuksella, kiitos.

Nuori myyjä tekee merkinnän ruutuvihkoon ja lupaa, että kirjastonhoitajalle soitetaan.

Kirjastonhoiaja nyökkää. Niiden pitää olla tietyllä jaotuksella, ja kermanvärisiä.

4 kommenttia:

kini kirjoitti...

Asiaa! Siis oikea kunnon kirjastotäti, eikä mikään perinteinen...hurraa!

Pulla kirjoitti...

Tää kirjoitus jotenkin NIIN vetosi muhun. Just tällainen olo mullakin on joskus itsestäni. Varsinkin tuossa kohdassa "Jalkoihin sattuu, mutta se on oikeastaan ihanaa." luulen tietäväni täsmälleen, mitä tarkoitat.
Nimim. Yleensä käytän mukavia kenkiä

jospa kirjoitti...

Just tänään ajattelin kirjastossa käydessäni, että olispa täälläkin sellaisia ihmisiä töissä kun jemory! Nääs näillä täkäläisillä on (tämä on tietenkin yleistys, josta pyydän jo etukäteen anteeksi) harmaata päällä, jalassa epäkopisevat sairaalasandaalit ja katse vakituisesti kohti lattiaa (no okei, ehkä aakkostaessa kohti kirjahyllyä)... Noi sun värit kuulostaa ihanalta!

Jenni kirjoitti...

Hei söpöläiset ja kiitos kommenteista! Allekirjoittaneella alkaa olla omituisen pukeutujan maine, mutta siitä lähdetään, ettei harmaa ole väri.