maanantaina, elokuuta 20, 2007

Rupsahtaminen on kapinaa


Haluaisin elää vanhaksi, vaikka olenkin alkanut pelätä, että Jumala rankaise minua rietastelevasta elämäntyylistäni: saan jonkin kulkutaudin tai putoan ensimmäisellä kultaisen iän kerhon risteilyllä Vltavaan.

Haluaisin tietenkin olla suhteellisen terve vanhus. Vaivat tekevät ihmisen helposti katkeraksi ja itsekkääksi: kärsimys jalostaa vain harvoja. Pukeutuisin kummallisesti ja harrastaisin epäsovinnaisia kampauksia. Jos olisin hoikka, käyttäisin tyköistuvia farkkuja ja kullanvärisiä leoparditoppeja ja bänditeepaitoja. Ehkä käyttäisin niitä, vaikka olisin vähän tukevakin.

Tahtoisin tulla hyvin ryppyiseksi mutta toivon, etten parroitu.

Iäkäs Astrid Lindgren sanoi: "Minusta on tullut kuuro ja niili". Tove Janssonin mielestä vanheneminen oli paskaa. Outi Heiskanen jätti aikuisuuden ja keski-iän väliin: hän muuttui omien sanojensa mukaan mummuksi kertaheitolla, harmaantui yhdessä ainoassa yössä. Haluan kuvitella, että vanhoilla naisilla maailmanlopun meininki ja hyvä pössis. Että he ovat vapaita kaikeasta häveliäisyydestä ja sovinnaisuudesta ja antavat mennä. Että he eivät jättäisi asioita tekemättä siksi, etteivät muka "voi", vaan ainoastaan siksi, etteivät enää kykene.

* * *

Joskus toivoisin kaiken lööppisonnan ja loputtomien huonojen uutisten vuoksi, että voisin elää tynnyrissä (jossa on nopea laajakaista). Tänäänkin näin viisikymppisen Cicciolinan rinnan, ja halusin heti kaivaa silmämunani irti kahvilusikalla. Ei minua haittaa, että viisikymppinen vilauttaa, haluaa tamperelaisen poikaystävän ja käyttää runsaasti huulipunaa. Mutta se on eriskummallista, että ihminen käyttää valtavasti energiaa näyttääkseen reilun vuosikymmenen nuoremmalta. Virallinen naistenlehtien totuus on, että ikä saa näkyä. Oikeasti se on ei-toivottavaa, kuten Virkanainenkin todistaa. Rupsahtaminen on siis kapinan muoto, ja sen vuoksi koleaa.

Antakaa vaivalla hankittujen uurteiden syvetä, juonteiden laskostua ja muhkuroiden kertyä! Herraisä, sehän siinä ikääntymisessä on hienoa, että niistä ei tarvitse piitata: litistää, kiristää, harventaa, häivyttää.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ja kuka kirjoitti:
... "enkä aio pualtvuatsatta orotta"

Muuten: elämänsä tekee enimmäkseen itse juuri niin vaikeaksi ja raskaaksi kuin tekee.

Jenni kirjoitti...

Sitaatin lähde voisi olla Heli Laaksonen...? Jokainen on oman elämänsä rouva, mutta vastarannankiiskeys kysyy rohkeutta ja rautaista itsetuntoa.

Anonyymi kirjoitti...

Mietin vanhenemista, kun tässä taannoin jokin vanha rouva kakkasi uimahallissa altaaseen. Mietin, miten kauheaa olisi ensiksi ponnistella vaikka puoli kilometriä ja huomata sitten suolenhallinnan pettäneen. Vanheneminen voi olla ihan kirjaimellisesti paskaa.

Jenni kirjoitti...

fru b, hear hear...