Viikkovitonen:
1. Nimeä yksi väri, miksi juuri se?
-Vaaleanpunainen on monien ominaisuuksien väri. Se on rauhoittava, inspiroiva ja villi: viettelevä, viaton ja huvittava väri. Vaalenapunainen on myös pikkutyttöjen, leivosten, kauneimpien talojen ja miehekkäimpien kauluspaitojen väri. Ainakin yksi huonekalu odottaa vaaleanpunaista maalia pintaansa.
2. Nimeä yksi nainen, miksi juuri hän?
-Betty Page on mielestäni kaunein ja sensuellein nainen, jonka tiedän.
3. Nimeä yksi biisi, miksi juuri se?
-Sway, Dean Martinin esittämänä kuuluu elokuun yöhön.
4. Nimeä yksi maa, miksi juuri se?
-Espanja. Suunnittelen Barcelonan matkaa.
5. Nimeä yksi mies, miksi juuri hän?
-Dean Martin, esittämässä Sway'tä.
* * *
Törmäsin Väinö Aaltosen museon fantasia-arkkitehtuurinäyttelyssä N55 ryhmän tuotoksiin. Kuvassa näkyvä SNAIL SHELL SYSTEM - siirrettävä, kelluva mikroasumus oli esillä myös näyttelyssä ja ihastuin välittömästi modernin nomadiuden ajatukseen.
N55 on myös muita mainioita tuotteita, joiden valmistus- ja käyttöohjeet ovat esillä sivuilla. SMALL TRUCK on pieni, muuneltava ajoneuvo, joka rakennetaan laatikkomaisista moduleista. Kuormuri muuntuu esimerkiksi mikrofarmiksi, jossa voi tuottaa kananmunia ja kasviksia missä tahansa - joutomaalla, kerrostalon pihalla, parkkipaikalla. SMALL TRUCKin voi muutta myös pieneksi katukeittiöksi.
N55 -ryhmän tuotteiden tarkoitus on auttaa ihmisiä ottamaan haltuun kaupunkitila: jokainen voi periaatteessa perustaa pienen viljelmän tai toimia mikromarkkinoilla, tuottaen ja myyden viljeltyjä tai valmistettuja hyödykkeitä. Kaupunkitilaa hallitsevat isot, fossiilisia polttoaineita käyttävät kuljetusvälineet ovat vaarallisia ihmisille ja ympäristölle. Markkinoita vallitsee puolestaan isot toimijat: kauppaketjut ovat jo muuttamassa Suomessakin kaikki taajamat samanlaisiksi, K-kauppojen, Seppälöiden ja Hesburgereiden markkinapaikoiksi. Asuminen perustuu kiinteistöjen ja maan omistamiseen ja pysyvyyteen.
N55:n tuotteissa pidän erityisesti siitä, että ne auttavat ketä tahansa muuttumaan helposti ja edullisesti passiivisesta kuluttajasta aktiiviseksi toimijaksi. Rakennelmat ovat kevyitä, siirrettäviä ja ympäristöystävällisiä.
Kenelle kaupunkitila oikeastaan kuuluu? Oleskelemme omistusasunnoissamme, emme käytä kerrostalojen pihoja viljelyyn ja oleskeluun vaan annamme taloyhtiön nylkeä pienet nurmikkokaistaleet ja luovutamme tilan autojen säilytykselle.
Olen huolestunut siitä, että vapaasti ja ilmaiseksi käytössä olevat tilat vähenevät. Kirjastojen lisäksi en tiedä montaakaan paikka, jossa voisi toteuttaa omia projekteja, olla ja toimia ilmaiseksi. Harrastuksetkin ovat ohjattuja ja maksullisia. Varsinkin kaupunkilaisen oleminen on pelkkää kuluttamista: kaupunkilainen ostaa valmiita tuotteita erilaisista kaupoista ja ravitsemusliikkeistä, hän ostaa liikunta- ja kulttuuripalveluja ja maksaa kaikista tiloista, joissa saa olla. Miten taloyhtiö suhtautuisi sisäpihalla olevaan mikrofarmiin? Tulisiko joku ajamaan minut pois, jos viettäisin aikaa radanvarren joutomaalla ja nukkuisin SNAIL SHELL SYSTEMISSÄ? Kuinka pian saisin sakot, jos perustaisin kadulle tai asemalle kojun, jossa möisin teetä, kahvia ja lettuja?
Miettikää, miten älyttömiin rajoituksiin suostumme siksi, että markkinan iso pyörä jauhaisi lisää rahaa?
2 kommenttia:
Kiintoisa postaus! Jänskiä nuo...nuo..systeemit! Mä haluan ainakin takapihalle tollasen missä voi olla kanoja ja salaattia. Jep.
Kanat viehättivät muakin...
Lähetä kommentti