Ruoka ei oikein maistu, mutta olen himoinnut koko päivän salmiakkia ja sinappia. Olenko hikoillut suolan pois kehostani? Söin lounaaksi sinappinäkkäreitä ja sitä sinappia oli siinä ryvitan päällä brutaalisti. Työkaverit tuijottivat, yrittivät ymmärtää. Kaupaan piti ottaa oikein lista, muuten olisin kantanut kotiin vain liigakarkkeja ja lakujäätelöä.
Huomasin taas, etten ole todellakaan karkkihyllyn vakioasiakas. Tuttuja merkkejä: panttereita ja salmiakkiaakkosia ei löytynyt ollenkaan. Kaikenlaisia sirkusaakkosia oli, ja panttereitakin montaa lajia, muttei oikeita. Onneksi tarjolla oli halvan salmiakkia, se on parasta.
Nyt lähden kojoottilenkille, vaikka kaikkein mieluiten kittaisin valkkaria - en muuten pidä salmiakkikossusta - ja menisin nukkumaan pienessä hiprakassa, parvekkeenovi selällään elokuun yöhön.
4 kommenttia:
raskaana?
Ei raskaana. He he.
Ala-asteen uskonnonopettaja kertoi semmosen tositapauksen, että joku oli hypnotisoitu haluamaan salmiakkia tiettyyn kellonaikaan. Muut seuras sitä koko päivän, että meneekö se sitten kauppaan sitä ostamaan. Ja se meni. Ei tässä mitään järkeä ollut, mutta kerroinpa kuitenkin.
Kirvesti, jos se johtuu siitä...
Lähetä kommentti