Yeah baby, autorata on taas testattu. Graniittirata oli jäässä ja jään päällä oli vetistä sohjoa. Auto ei pysynyt mäessä paikallaan edes käsijarrun avulla! Mahtavaa!
Huomasin, kuinka hyödyllistä on ajaa paskoilla autoilla. Ajoradan uusien japsirassien ABS-jarrujen ja ohjaustehostimen ansiosta en saanut keiloja nurin edes kohtuullisissa vauhdeissa. Vaiheittainen jarrutus ja kytkimen käyttö tuli nähtävästi selkäytimestä kaarteessa ja suoralla, ABS-jarrujen kanssa ja ilman. Auto pysyi ajosuunnassa ja jopa omalla kaistalla. Olen oikein tyytyväinen ja aion viettää pari iltaa leuhkia retostaen kuskintaidoillani. Autokuume nousi taas vähän, mutta ilmastonmuutos heittää märkää rättiä naamalle sellaisella voimalla, että hautasin taas moiset ajatukset syvälle.
Mutta voi hyvä Jeezez, että jopa nuorissa ja hauskannäköisissä autokoulunopettajissa asuu rasvainen, läskimahainen, lentäjänlaseja käyttävä ja ketjussa polttava sovinisti. Opetusvideot olivat kökköjä ja teostovapaa taustamusiikki aiheutti minulle luultavasti psyykkisen trauman tai kuulovamman. Mahdollisesti molemmat. Ja tunnen sentään paljon enemmän taitavia nais- kuin mieskuskeja. Olen tyrmistynyt. Ja seuraavalta tytöttelijältä puren pään irti.
7 kommenttia:
Tuo autokoulunopettaja-asia askarrutti mua silloin, kun ajoin teininä kortin: kaikilla samat rasvaiset jutut ja rehvakas käytös. Mistä se johtuu? Liiasta oleskelusta uudehkojen autojen ja niistä innostuneiden 17-vuotiaiden seurassa?
Pulla, varmaankin. Miehen on vältettävä liiallista Tuulilasin lukemista - seurauksena voi olla pusakka-mallisten takkien osto ja tarve kutsua pikkuneidiksi kaikkea, millä on pulssi.
Ensinnäkin tulkitsin otsikon viittaavan kummallisehkosti rotusyrjintään ja toisekseen luin sujuvasti toisesta lauseesta hirvittävän (rotusyrjintään liittyvän?) verilöylyn jäljet: Graniittirata oli jäässä ja jään päällä oli veRistä sohjoa...
...missä vaiheessa ajattelin että olias se alun Jeah, baby aika raflaava alku tällaiselle tragedialle.
Ihanasti väärintulkittu! Ehkä mun pitäisi heittää veriset sohjot tuonne kasvipäiväkirjojen joukkoon.
Uh, tuli mieleeni Pelon maantieteen yli-inhottava autokoulunope. P. Sveholm oli elokuvassa niin vakuuttava, että inhosin miestä (josta oikeastaan pidän kuitenkin) pitkään ja hartaasti :-) Huh.
Menepä ajamaan prätkäkorttia niin löydät aivan uuden kaiun sanalle "asenne". Sen jälkeen huudat onnesta jos joku vielä joskus tytöttelee.
Piikkari, harkinnassa on, toistaiseksi olen vain koeistunut likkakaverin inkkaria. Olo, joka siitä tulee, ei ole "tyttömäinen".
Lähetä kommentti