Vaanivat kyökkipsykot ahdistavat

[Tähän alkuun kattava valikoima erilaisia kirosanoja]

Miten voikin yksi ainoa ihmisenrepale pilata toisen päivän? Saada olon ihan raa'aksi lehtipihviksi? Usein nämä torspot ovat vielä niin empatiakyvyttömiä, että tuskin edes huomaavat. En tiedä kumpi on vastenmielisempää, se, että joku on tarkoituksella ilkeä, vai se, että joku on niin puusilmä, ettei kykene edes tajuamaan, milloin ärsyttää tai loukkaa.

Tunnen yllättävän ja valitettavan monta empatiakyvytöntä psykopaattia.
He ovat hurmaavia ja fiksuja ihmisiä, joita ei paskaakaan kiinnosta, ovatko he kävelleet ylitsesi. Heillä on aivoissaan alue, jolle he eivät suostu menemään, ja sen alueen nimi on Toisen Tunteisiin Eläytyminen. Kai se johtuu jostakin traumasta, elämänvaiheesta, jossa tunnekylmyydestä on tullut selviytymiskeino, mutta täällä kynnysmattotasolla EI voisi juuri vähempää kiinnostaa.

Tällä hetkellä paras selviytymiskeino kyökkipsykopaattien varalle on Väistä, Suojaudu ja Torju. Kyökkipsykopaattia ei voi parantaa, siksi kannattaa vetäytyä, jos se vain on mahdollista. Jos kyökkipsyko on joku läheinen tai tuttu, kannattaa yhteydenpito supistaa minimiin. Kyökkipsyko ei muutu, joten viisainta on hävittää puhelinnumero ja lopettaa myös puhelimeen vastaaminen: onhan selvää, ettei kyökkipsyko soita sinulle siksi, että häntä kiinnostaisi sinun kuulumisesi, hän soittaa, koska hän tarvitsee yleisön.

Huomenna menen radalle purkamaan aggressioita. Siinä saa autokoulun pirssi sellaista kyytiä että. Karistan systeemistäni kaikki hernelingot ja jatkan vahvana ja suoraryhtisenä.

Kuva on muuten Limingan taidekoulun tuote.