Viimeisin ATC, "Salapaikka", on erittäin Jenniä: roikkuvia puunoksia ja maan värejä. Nimi viitaa lapsuuden huippusalaisiin ja yksityisiin piiloihin. Kuvan päälle on liimattu tylliä ja tyllin päälle on ommeltu siemenhelmiä. Postikorttikuvan ja taustan väliä rajaa kahden mustan tähti-eyletin väliin solmittu organza-nauha.
Eylettien kiinnittäminen ei suju muuten aivan siististi nykyisillä välineillä... Onneksi on askartelukauppa: pitäjä esitti viime viikolla todella outoa, jousella toimivaa vehjettä, jolla lyödään eyletit littaan. Huh. Samalla vekottimella saa kuulemma siistejä reikiä. Täytyy käydä katsomassa, olisiko niitä jo tullut liikkeeseen.
Mainostettu ATC-korttien tekemisen joutuisuus on muuten hämäystä: minulla menee yhteen ainakin kaksi päivää, ajasta puolet tuhraantuu siihen, että etsin juuri oikeaa sanaa tai juuri oikeanväristä somistetta. Mainittakoon, että monet epäonnistumiset ovat jo paperinkeräyksessä.
6 kommenttia:
Hei, mitäs sanoisit pienestä haasteesta? Käy kurkkaamassa blogissani :)
Tässä vielä suora osoite.
Upea! Meillä ois ATC-vaihtoa taas tarjolla, ehkä tiedätkin.
Millä tekniikalla olet laittanut eyeletteja? Itselläni menee ihan hyvin vasaralla ja ristipääruuvarilla. Tosin sellainen käsinaksutin olisi kyllä kiva.
Josko nyt toimisi tuo linkki...
Helou Jenni, jos ja kun vastaat tuohon Bambin haasteeseen, muista haastaa seuraava uhri mukaan(hahhah) ja laitatko kommenttiboksiini tiedon, että olet jatkanut runoa, niin käyn kopioimassa osuutesi ja laitan sen blogiini omaan Hantta-Tantta-sivulle.
Hmm, olipa epäselvää.
No, kyllä sinä ymmärrät:)
Ruuvari tekee eylettiin jälkiä. Ehkä en ole käyttänyt oikeaa tekniikkaa...
Lähetä kommentti