Lavasäteilynappi pohjaan ja tiskille

Jumastukka, kun olen töitä tehnyt. [Otteita kirjastomme perehdyttämisohjeesta] Yksi olennainen osa työssä on ihanana ihmisenä oleminen: asiakaspalveluun mennessä pitää painaa lavasäteilynappi pohjaan, tiskin takana ei mökötetä, ei touhuta omia hommia, ei lymytä kirjavuorten ja tietokoneen näytön takana. Jos näette kirjastoissanne moisia ilmiöitä paheksukaa. Paheksukaa kuitenkin vasta sitten, jos on ilmeistä, että kirjasto on kroonisesti alimiehitetty ja ns. sisätyöt joutuu tuomaan asiakaspalvelutiskiin.

Asiakaspalvelutyö on läsnä olemista: kirjastoon tuleville asiakkaille sanotaan Hei, Päivää, Gudaa tai Jos Et Vie Sitä Polkupyörää Takaisin Ulos Täti Voi Vähän Hermostua. Heille hymyillään, niin kuin juuri kyseinen asiakas on Päivän Paras Asia. Asiakkaan ilot ja murheet on kuunneltava. Jos seksologia-hyllyn tuntumassa seisoskelee vaivautuneita asiakkaita, on hyvä pudottaa nippu papereita lattialle ja kyykistyä tiskin taakse poimimaan niitä noin kahdeksi minuutiksi. Jos tiskin takana seisoskelee kysyvän näköinen ihminen, hänelle sanotaan "Hei, voinko auttaa", myös ei-kysyvännäköisiltä voi kysyä niin ikäänkuin ohimennen. Tiskin takana ei koskaan kälätetä niin, että asiakkaat jäävät palvelematta, vaikka tiskin takana nauretaan ja kälätetäänkin. Jos tiskin takana on lapsi, aikuinen, humanoidi tai mummo, kälätys kat
keaa ja asiakasta tervehditään.

Myös lapset, mummot, unskat, syrjätynyeet, erikoisen näköiset, siniset ja vihreät tyypit ovat asiakkaita. Myös hienot ihmiset ovat asiakkaita. Myös pahantuuliset ja kärttyiset ihmiset ovat asiakkaita. Heitä kaikkia palvellaan kuin Enterprisen kapteenia.