Yritän keksiä keinon päästä Visbyyn. Minulla on Visby-pakkomielle. Syyskuussa ruusut eivät enää kuki - tai ehkä kukkivatkin, Gotlanti on niin etelässä... Kuvittelen, että Visbyyn pääsee laivalla. Ehkä pääseekin, muttei Suomesta. Kuvittelen, etten ehkä sittenkään ole merisairas, vaikka Puijon tornin pyörivä lattiakin sai oloni ontoksi. Vastustan Euroopan sisäisiä lentoja.
Kävelen aamulla pakotetun hitaasti. Koiran kieli on marjapuuron värinen - tai oikeastaan marjapuuro on koiran kielen värinen. Koiran kieliä on ollut kauemmin kuin marjapuuroa. Olen alkanut kääntää näitä muistuttamisasioita nurinpäin. Se alkoi siitä, kun joku kritisoi sitä, että eläimissä nähdään inhimillisiä piirteitä. Ajattelin, että pohjimmiltaan kyse on ihmisten eläinluonteen kieltämisestä. Jos ajattelee jaettua nisäkkyyttä, yhteistä eläinluontoa, pääsee lähemmäksi, mutta myös pitemmälle. Ehkä ainoa asia, joka erottaa meidät eläimistä, on omatunto, häpeä, tunne vastuusta. Ja ehkei sekään. Ainakin koira häpeää, kun se on tehnyt jotain kiellettyä. Syönyt papiljotin. Ja laumalla on aina vastuu: se huolehtii, jos vain voi.
Minun on vietävä laumani Visbyyn. Minun on seisottava selkä muuria vasten, imettävä vanhasta kivestä ja joka aamu uudesta auringosta voimaa. Minun on seisottava laivassa ja hyväksyttävä se, että olen kömpelö, merisairas, tunteellinen. En ole Pikku-Myy, olen Mymmeli. Haluan kyynelehtiä mereen ja tuntea eläinluonteeni ja maata kivikossa hiljaa kuin hylje.
10 kommenttia:
Visby...
minä olen kyllä mennyt sinne laivalla. Suomesta. Taisi olla peräti Silja Line. Pari vuotta sitten. Kesällä.
Visby...
Ruusuja ja muureja.
Ennen pääsi kesällä Silja Operalla, mutta nykyisin ei kuulemma enää. Viimeisin tieto on, että pitää kiertää Ruotsin kautta. Voi kunpa olisi joku maailmanlaajuinen verkko, josta tämän voisi tarkistaa ihan pari hakusanaa näpyttelemällä ...
Mutta hirmuisen hieno paikka on Visby! Jos sinne vain pääsee, suosittelen menemistä.
Sitten päivänpolttavaan kysymykseen: onko Mymmeli tosiaan tunteellinen? Minun käsitykseni mukaan ei, mutta todennäköisesti olen väärässä. Vai tarkoitatko ehkä Mymmelin tytärtä? Pikku-Myyn isosiskoa siis?
Hui kamalaa - minusta on tullut nipottaja! Ja kaikista maailman asioista nipotan muumitriviasta! Onko kellään lekaa, jolla voisin iskeä itseäni päähän?
Silja ei enää seilaa Visbyyn. Visbyyn pääsee vain Ruotsin kautta: sekin kyllä voi olla hauskaa.
kukkis: tosiaan, taidan tarkoittaa Mymmelin tytärtä, Pikku-Myyn isosiskoa, Mutta mikä hänen nimensä on?
Pistä leka pois! No niin, ja sitten otetaan lasi punaviinimarjamehua.
Mutta mikä hänen nimensä on?
Olen ihmetellyt ihan samaa. Mulla on jälleen yksi muumikirjojen lukukierros kesken. Tähän mennessä Mymmelin tytärtä on kutsuttu vain Mymmelin tyttäreksi. Jos joku muu nimi tulee vastaan, ilmoitan heti!
Nam, hyvää mehua.
Visby on kaunis ja kesällä ruusuinen, muina vuodenaikoina ei ole niin paljon turisteja mutta säätkin vähän vaihtelevat. Fårö on ihana, suosittelen! Ja ennen matkaa tai matkalukemisena Mari Jungstedtin dekkaria Den du inte ser (suom. Kesän kylmyydessä)
Helppo reitti on mennä laivalla Tukholmaan, bussilla tai junalla Nynäshamniin (ei kestä kauan) ja sieltä lautalla Gotlantiin (ei kestä kauan).
ö. Bibliotekarie
http://www.destinationgotland.se/publish/portal/start.htm
Kiitos vinkistä!
Vikingillä saattaa olla jotain matkapakettejakin... Meidän Visby-kirjat ovat kirjastossa todella kutuisia ja vanhoja. Olen ihan hullaantunut ja luen jo muumeja ruotsiksi.
ps. Hansakaupunki Visby on ihana ja sokkeloinen, lähellä on hienoja nähtävyyksiä (mm. tippukiviluola) ja Fårön raukit ovat upeita. Plussana vielä näin kissanystävän näkökulmasta: Visbyn kauniit kotikissat liikkuvat paljon ulkona sekä suhtautuvat myötämielisesti lähestymiseen.
Kisumirrien ja ruusujen saari: kuulostaa kirjastonhoitajan taivaalta:) Ja Viking Line järjestää matkoja:)
Tittamari Marttisen Viivi Pusu ja rakkauskirjeet tapahtumapaikka on Visby...
Käynyt Gotlannissa kesällä ´94 puolitoistavuotiaan lapsen, äidin ja ala-asteikäisten pikkusisarien kanssa. Ikumuistoinen matka, lentokoneella Ruotsiin, junalla johonkin ja parilla laivalla vielä johonkin. Oksentelua, hiekkaa jokapaikassa ja hämähäkkejä kuhiseva vuokrattu huvila. Yhtään ruusua en muista nähneeni...
Jännää, että meillä voi olla niin erilaisia mielikuvia paikoista. Minulle Visby ja Gotlanti yleensä tuovat mieleen kuivan helteen, vaipanvaihdot, hämähäkit, kaupat joissa myydään kahta tuotetta ja lossit jotka kulkevat miten sattuu:/
-minh-
Lähetä kommentti