Lapset kirkuvat leikkipuistossa kuin pääskyset: hillittöminä, syvältä rinnasta, ilman estoja. On pakko tarkistaa, ettei ketään syödä, eikä kenenkään päätä leikata. Menossa on jonkinlainen extreme-piiloshippa. Paikalla näyttäisi olevat kaksi täyspäiväistä täysikasvuista, joten voin olla soittamatta 112:een.
Olen menossa repimään mineriittejä, ja yritän keksiä vaatteen, joka on samanaikaisesti hyvin niukka ja hyvin peittävä. Vetäisin illalla lenkin pääteeksi hikisen ja likaisen puseron pois ja huomasimme, että palaminen on ollut lähellä.
HIIII! KESÄ KESÄ KESÄ KESÄ KESÄ!!! Ymmärrän, miksi pennut kirkuvat.
Tätä mahtavampaa, pulppuilevampaa, energisempää olotilaa ei voi olla! Kaiken lisäksi minulla on oma pieni punainen sorkkarauta...
Raporttia seuraa. Saatan myös bongata suosikkuPurkajani ja Sähkölaitoksen Miehet (kuulostaa ihan punkbändeiltä, mutta ihan duunareita ne on).
3 kommenttia:
oma sorkkarauta :o minulle kelpaisi sellainen perusjäreä tumma. ja keltainen rautatalikko.
-strangelove-
Hmmm... sorkkarauta... melkein yhtä kiehtova kun kirves!
Myönnän olevani välineurheilija.
Lähetä kommentti