Keväin!

(lähde & copyright www.freefoto.com)

Talvi on selvästi ottanut loparit ja siirtynyt muitten kiusaksi. Roikun ikkunassa ja olen samanaikaisesti haljeta tarmosta ja kuolla väsymyksestä. Mitä sellaiset ihmiset tekevät, jotka eivät ulkole? Istuvatko he oikeasti sisällä ja puuhaavat? Siivoavat komeroita, lajittelevat laatikoitten sisältöä, tupsuttelevat pölyhuiskalla? Eikö heille muka tule tarvetta kirkua ja hyppiä tasajalkaa? Minusta tulee ilman lenkkejäni inha ja äyskähtelevä kiukku-irmeli, säälin itseäni ja haastan riitaa ja olen muutenkin kuin - hetkinen! Niinhän se on! Kärsin simultaanisesti flunssasta ja PMS:stä ja ulkoilun puutteesta! Ha! Olen siis edelleen Oikeasti & Todellisuudessa ihana ihminen.

Kävimme ostamassa ruoat jo torstaina. Kävi taas niin, että ruokaa on palttiarallaa kuudelle, ja meitä on kolme, joista yhdellä ei ole asiaa minnekään muualle, kuin omille hypoallergianappuloilleen. Eikä sinnekään oma-aloitteisesti.

Sairastaessani kaipaan parasta naiskaveriani, joka osaa hoivata. Mies ei osaa. Hän ei tajua, että olen kipeä, koska jaksan huutaa kuin hyeena ja mököttää kuin strutsi. Haluan passausta, tuputtamista ja hössötystä. Haluan, että tyynyäni pöyhitään ja yöpöydälle ilmestyy kerran tunnissa uusi, kuuma, lääkinnällinen Hot Toddy. Haluan kellua flunssan läpi ilmavilla pieluksilla, tuuletetussa kamarissa ja pienessä sievässä.

Ja Peter Sellersin koko tuotanto saa kernaasti pyöriä non stoppina kattotelevisiossani.