keskiviikkona, huhtikuuta 12, 2006

Jatkan, kunnes kuolen

Olen juuri tekemässä jotain, jota olen kieltäytynyt kautta kiven ja kannon ikimaailmassa tekemästä. Olen töissä kipeänä, mutta ihanassa ipuprofeiini-kofeiini-"pupuneidin rakeet" -pilvessä. Pupuneidin rakeet eivät ole reseptilääkkeitä eivätkä mitään laitonta douppaa. Alan toisaalta olla varma, että lisäaineiden, ipun ja kaffen yhteisvaikutus alkaa olla kolmiolääkkeiden tai opiaattien luokkaa.

Pää kainalossa on hieman hankalaa hyllyttää.

Toisaalta pystyn vaivattomasti istumaan useita tunteja rauhallisesti paikallani asiakaspalvelussa yhtenä hymynä ja näyttämään ihanalta ja eteeriseltä ja hehkuvalta. Paitsi silmänalusista. Ne ovat siniset. Kun saisi sen sinen yläluomelle niin olisin varsinainen Neiti Unelmasäleikkö (not).

Pitää muistaa, ettei toivota enää asiakkaille hauskaa joulua.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onko sinulla jo vappunenä?
Paranemisia:)

Anonyymi kirjoitti...

Kannattaa laittaa joku lunttilappu itselle oikeista vuorosanoista!

Jenni kirjoitti...

Ei oo vappunenää, mutta on vappukurkku. Ehkä vappukurkkua voisi huuhtoa vaikkapa viskillä. Sitten olisi huomenna sekä vappunenä- että kurkku ja viskibasso ja voisi rennosti huudella asiakkaille hyvää joulua.

Joo.

Teen sen lunttilapun.

Jenni kirjoitti...

Pornokorppi:D Llöistävää, hällelyyjäh. Rraah? RRHHAaah!

Testing testing.